Geenimanipulointi on jotain joka liitetään usein ihmisyyttä vähentävään kulmaan. Syynä on varmasti se, että se nähdään toteuttavana luonnontieteenä. Ja tällä on usein "kova ja kylmä" maine. Lisäksi geenien korostaminen osuu perinteiseen argumenttitapaan jossa korostetaan sitä että ihmisen ominaisuudet ovat perimän eivätkä esimerkiksi kasvatuksen tulosta. Nature-nurture -debatti taas on sidottu perinteisesti ihmisyysteorioihin. Joten ei ole yllättävää että aihe esiintyy yleensä tässä kulmassa.
Aatehistoriasta voi kuitenkin joskus tulla vankila. Tai ainakin jokin joka rajoittaa ajattelua hyvin keinotekoisesti. Voidaan ajatella että geenimanipulointi on itse asiassa mekanismi jossa kulttuuri astuu luonnon yli. Ihmisen elämä, kokemus, valinnat ja kulttuuri ovat sitä "nurturea" joka selvästi hallitsisi ominaisuuksia ja ominaisuuspotentiaaleja. Geenimanipulointi on tätä kautta jotain jossa "nurture" hallitsee ja on vahvempana "naturen" yli.
Tämä voi johtaa erikoisiin kulmiin muuallakin. Usein transhumanismi on monille uhka. Ajatellaan että robottiosat jotenkin vähentävät ihmisyyttä ja inhimillisyyttä. Syynä on tietenkin se, että koneet nähdään saman kylmän ja kovan soveltavan insinööritieteen, luonnontieteen jne. kautta. (Sama antiskientistinen ideologia värjää jossain määrin sekä koneet että geenimanipuloinnin.)
Toisaalta voidaan kuitenkin nähdä että monesti biologia asettaa rajoituksia. Jos ajatellaan tasa-arvoa moni näkee ongelmana että miehet ja naiset ovat tilastollisesti erilaisia ihan perimän kautta. Tästä on haluttu irtautua. Ja irtautumiseen on varmasti ollut näissä maailmankuvissa ihan moraalisesti perusteltuja syitäkin. Transhumanismi on itse asiassa näppärä keino vapautua tekemisiä ja olemusta. Ja tätä kautta se voisi olla ratkaisu.
Kenties pitäisi muistaa että kun ihminen soveltaa luonnontieteitä, luonnontiede on mukana vain varmistamassa että systeemi toimii niin että lopputulos on ennustettavissa. Se mitä systeemillä tavoitellaan on sitten ihmisen maailmankuvan vaikutusta. Luonnontiede ei välitä syntyykö ydinpommi vai ydinvoimala vai keino kätkeä radioaktiivinen aines turvallisesti niin että sitä ei tungeta mihinkään voimalaitokseen tai pommiin tai jätetä passiivisesti lasten kallioisille leikkipaikoille levittämään syöpää. On kenties väärin nähdä geenimanipulointi pelkästään sen luonnon (nature) kautta. Siinä on monilta osin kyse myös kulttuurista (nurture).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!