Kun katsotaan Sipilän hallituksen leikkauslinjaa, siinä on paljon ymmärrettäviä - ja jopa hyväksyttäviä - teemoja. Esimerkiksi kirjapainoalalta tiedän sen verran appiukkoni kautta, että alalla suuri ongelma on palkoissa. Kirja on muuten kohtuu edullinen tehdä mutta työntekijöiden palkat ovat suurin kuluerä.
Tämä ei sinällään haittaisi, jos muissa maissa ihmiset eivät tekisi töitä polkuhinnalla. Mutta kun he tekevät! Näin ollen syntyy kilpailuongelma kun kirjan pitää maksaa melko vähän, mahdollisimman vähän, ja suurin osa hintaerosta ei tule materiaalista. Jos materiaalikulut olisivat suuri osa kuluista, ongelma ei olisi yhtä suuri. Siksi olisi hyvin houkuttelevaa tarjota työnantajan puolelta sopimusta jossa "joko teet huonommalla palkalla töitä tai sitten virolaiset tekevät työsi". And this all make sense.
Toisaalta työntekijän puolella perusongelma "ei ole raha, vaan kulut". Lauseessa ei ensivilkaisulla ole mitään järkeä. Kunnes tiedostaa, että tosiasiassa palkassa ei ole kysymys pelkästä rahasta vaan enemmän siitä mitä rahalla saa. Ja tämä ei ole vakio eri maissa. On helppoa tuijottaa euroja ja dollareita, koska se on ostajalle ihan samaa euroa ja dollaria. Mutta unohtaa samalla että kenties virolainen saa peruselantonsa pienemmällä euromäärällä kuin suomalainen.
Suomen hintataso taas on varsin korkea. Tullakseen toimeen tarvitaan paljon rahaa verrattuna moneen muuhun paikkaan ; Voidakseen maksaa vuokran tai asuntolainan korot käytännössä minkälaisesta tahansa asunnosta (sellaisilla alueilla joilla töitä noin ylipäätään on runsaasti tarjolla) joutuu saamaan aika paljon palkkaa. Tästä ei voida leikata koska käytännössä kodittomalla ei ole mitään syytä tehdä työtä. Tarjous tätä kautta onkin ; "Joko teen työn vaatimallani palkalla tai sitten joku toinen johtaa niitä virolaisia siellä virossa." Sillan alla asuva on toki Sipilän kaipaamassa syvässä luontosuhteessa, mutta tavalla jossa työkuntoisuus ei ole paras mahdollinen.
Nähdäkseni tärkein tapa hankkia leikkaukseen potentiaalia olisikin keksiä jokin kikka jolla etenkin asumisen, sähkön, veden ja ruuan hinta saadaan aivan sika-alas. (Kaikesta muusta voikin sitten maksaa, ne eivät ole välttämättömyyksiä sanan täydessä mielessä.) Eli näiden hinnoista pitäisi jotenkin leikata jotta palkoista voitaisiin leikata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!