Kävin puolisoni kanssa kaupassa. Ostoksia oli kohtuullisen paljon. Ennen kassaa kävin vielä kääntymässä hakemassa sellaisen ison pakan talouspaperia. Kun sitten palasin säkkeineni takaisinpäin, huomasin miten kaupan kassalla puolisoni takana oli nainen joka katsoi ostoksia.
Näin että hän kärkkyi jotain. Ilmeisesti hänen huomionsa kiinnitti kaksi asiaa (a) Puolisoni on ylipainoinen ja (b) linjalla oli melkomoinen määrä prosessoituja suklaavanukastyylisiä ratkaisuita. (Tämän lisäksi hän saattoi katsoa että puolisoni ei käytä sormuksia.) Tulkitsen että hänen päähänsä iski mielikuva suklaata ahmivasta ylipainoisesta sinkkunaisesta, sellaisesta josta puuttuvat kaikki "Bridget Jonesin päiväkirja" -elokuvan positiiviset puolet. Kykenin miltei kuulemaan kuinka naisen mieli kääntyi ajattelemaan yksin itkettynä katsottuihin romanttisiin komedioihin ainoastaan suklaa lohtuna.
Ilmoilla oli suuren läskivitsin tuntua kun hän aloitti kontaktinsa kysymyksellä. "Kuka Teidän taloudessanne syö nuo." Hän osoitti vanukkaita. Kysymyksen äänensävy oli asenteellinen, paheksuva. Minä tulin Davy Crockett -hattuineni hänen takaa ja mainitsin lievällä savon korostuksella "Miehän se, mässytän kuin ahma ; Toihan on kato niille allerginen ja kaikkee." (Molemmat faktoja.) Minä taas olen ruumiinrakenteeltani ruipelompaa sorttia. Kuitenkaan en sellaisella tavalla jota nyhjäävät ihmiset ovat vaan sellaisella tavalla kuin jotkut liikunnalliset ihmiset ovat. (Toki tämän lisäksi nyhjään.) Hymyilin ja olin kuin mitään piikkiä ei olisi ollut kenenkään suunnasta.
Naisen ilme oli näkemisen arvoinen. Hän ei ollut niin hyväkuntoinen tai hoikka että hänellä olisi ollut mitään millä arvostella mitään minun terveyteeni tai ruokailuuni liittyvää.
Tämä toimi paremmin kuin kyttääjämoralistin kutsuminen vitun ämmäksi. Näin blogissani voin häntä kuitenkin tälläiseksi kutsua. Etenkin kun tässä ei tullut nimiä kysellyksi.
torstai 4. joulukuuta 2014
1 kommentti:
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!
Kertomus elävästä elämästä.
VastaaPoista