Luin "Helsingin Sanomien" otsikon "Vihreät nuoret ajaa seuraavaksi kolmannen sukupuolen tunnustamista". Tai tavallaan en. Sillä mieleni olivat jossain omissa maailmoissaan ja luin otsikon ensin että "Vihreät nuoret ajaa seuraavaksi kolmannen poissuljetun tunnustamista". Mikä hämmästytti koska tämä väärinluettu otsikko viittasi logiikassa tunnettuun ns. kolmannen poissuljetun lakia (principium tertii exclusi). Sääntö on hyvin klassista logiikkaa. Siinä yksinkertaisesti sanotaan että väitelause on joko tosi tai epätosi. Eli jos jokin asia on joko A tai eiA, on esitetty väitelause kolmannen poissuljetun lain mukaan aina tosi.
Olin hieman huvittunut siitä minkälaisia banderolleja tätä väärinlukemaani lakialoitetta ajavat vetäisivät. Olisi kiinnostavaa tietää mikä rangaistus olisi rikoksesta logiikkaa tai loogisia periaatteita vastaan ; Vaaditaanko rikoksesta sakkoa vai vankeutta. Olisi huvittavaa kuunnella kuinka väkijoukot huutaisivat "A tai ei A ... A tai ei A!" tai "Ei kolmatta pyörää totuusarvoille!" ja vastaavia. Joku piirtelisi kuvia. Kankaalle maalatut totuustaulut heiluisivat lippuina tuulessa. Joku heijastaisi periaatetta eduskuntatalon seinälle. Ilmassa olisi suuren kansanjuhlan tuntua.
Sitten minua ei oikeastaan huvittanut. Sillä on hämmästyttävää miten ihmiset ovat emotionaalisesti sitoutuneita ajamaan tiettyjä asioita mutta eivät toisia. Periaatteessa demokratiassa voidaan vetää kansalaisaloitteita aivan mistä tahansa asiasta. Periaatteessa jos Jumalan säännöt voivat ohjata lakia, niin miksi ei logiikan lait? Miksi moni innostuu ajatuksesta "Suomi on kristillinen maa" mutta kukaan ei samalla tasolla intoudu siitä että "Suomi on looginen maa"? Demokratia nojaa enemmistön mielipiteeseen. Kuulemma ihmisten mielipiteitä voi ohjailla hyvinkin radikaalisti. Mutta silti ihmisiä ei jostain syystä houkutella eivätkä he houkutu heittelemään lakialoitteita loogisten järjestelmien aksioomista käsin. Ja mitään muuta syytä tähän ei ole kuin yleinen mielipide. Mikä on kaiken kaikkiaan aika hämmentävää.
Tämä analfabetiani vei minut takaisin niihin sfääreihin mistä olin tulossakin. Ei minulla ole mitään sanottavaa tuohon varsinaiseen lakialoitteeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!