Disney -elokuvat ovat kuuluneet lapsuus- ja aikuisaikani kasvattavimpaan aineistoon. Ne ovat tuttuja myös muille. Ja kuten kaikissa saduissa, myös näissä saduissa on yleensä opetus.
Opetus voi olla kannustava mutta epäuskottava. Sellainen kuten "Notre Damen kellonsoittajassa" jossa tarinan henkenä on suunnilleen "nice guys finish last". Tai sitten päinvastoin realistinen mutta kenties hieman epäeettinen, kuten "Pienen merenneidon" tarina joka kertoo että saadaksesi haluamasi miehen sinun on muututtava. "Tuhkimo" opettaa että propseilla saa paljon aikaan, eli oikean rikkauden sijaan riittää jos matkii rikasta. "Kaunotar ja hirviö" kertoo siitä että kusipäinen aggressiivinen väkivaltainen mieskin voi vaikuttaa hyvältä, kiitos Tukholma-syndrooman. "Lumikki" opettaa tärkeän opin siitä että haters hate. Ja "Leijonakuningas" taas opettaa että jos asiat haluaa rullaamaan oikein, on opeteltava muutamia paini- ja heittotekniikoita.
Tärkein yksittäinen opetus on kuitenkin "Sadasta ja yhdestä dalmatialaisesta". Siis siitä elokuvasta jota on yleensä moitittu siitä että sen sanoma ja opetus jää hyvin vähäiseksi. Se kuitenkin opettaa sen, että kannattaa steriloida ja kastroida lemmikkinsä, ettei tule ikäviä yllätyksiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!