 |
| Mikä tekisi tästä mustikkapiirakasta miehekkäämmän? Mitä siitä puuttuu? Esimerkiksi proteiini! |
Asia on sikäli ajankohtainen, että aioimme tehdä mustikkapiirakkaa. Oli jännittävää avata uusi jauhopussi, kun sen sisällä häröiltiin oikein urakalla. Jauhoissa oli riisihäröjä (Oryzaephilus surinamensis). Siellä ne pitivät sen sortin sirkusta että on ymmärrettävää miksi häröjä ihmisiä kutsutaan häröiksi.
Ajatus insektoidien synnyttämästä kontaminaatiosta vaivasi puolisoani. Ei pelkästään ajatus ötököiden ulosteesta vaan aivan pelkkä ajatus ötököistä riitti. (Esitin aiheesta piinaavan tarkkoja kysymyksiä, kuten ehdoista joilla tämä söisi lusikalla niitä häröjä elävänä.) Tämä ei ole sinänsä yllättävää, eiväthän ihmiset oikein halua nauttia vettä johon on kastettu desinfioitu torakka. Koska vaihtoehtoina oli mustikkapiirakan omiminen yksin minulle ja reklamointi, olin kahden vaiheilla. Kammoni syödä ötököitä on varsin alhainen, joten olisin voinut syödä piirakan, mutta toisaalta tykkään myös valittamisesta joten en halunnut pitää piirakkaa yksin itselläni.
Reklamoimme, ja saimme "vastaavan tuotteen tilalle". Mikä oli kyllä huijausta ja petkuhuiputusta koska tässä korvaustuotteessa ei ollut häröjä. Joten se oli "enemmän kelvollinen tuote" tilalle. Asia oli tältä osin mielestäni reilu ja jos kauppa halusi korvata "vastaavalla tuotteella", niin tappio olkoon minun puolestani heidän. (Jotkut sanovat että olen liian obsessoitunut semantiikasta. Se riippunee siitä miten obsessoituminen määritellään ja mitä he tarkoittavat semantiikalla.)
Tämä muistutti taas mieleeni aiemman hevosenlihaskandaalin. Ja sen että kenties eri ruokien syömiselle ja syömättömyydelle on muitakin syitä kuin ruuan myrkyllisyys ja Jumalan olemassaolo. Että kaikenlaisia syistä on olla syömättä. Neideillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!