Pystytkö siihen - eli mainoksien rivoudesta

Olen rivomielinen. Tämän vuoksi tapanani on nähdä mainoksissa erikoisia siveettömiä merkityksiä. Tästä kaksimielisyydestä on minulle laajasti iloa arjessa ja elämässä. Esimerkiksi kun keskustelimme erään ihmisen kanssa hyönteisruokavaliosta, korostui että vaikka torakka ja hämähäkki keitettynä sisältävät suunnilleen samoja proteiineja, niin hämähäkin syöminen olisi silti jotenkin miehekkäämpää. Ja kun toinen sanoo että kyllähän sellaisen karvaturrin syöminen on machoa niin mieleni osaa oikoa suoraan maaliin kulkematta lähtöruudun kautta. (Keskustelukumppani tarkoitti ihan karvaista hämähäkkiä ja minä olin miettimässä ihan muunlaista suuhunpantavaa.)

Tämä rivomielisyys on kuitenkin pääasiassa sen tyyppistä mitä Kurosawa liitti kiinan elokuviin kohdistuvaan sensuuriin. Hän esimerkiksi korosti että "Ichiban utsukushiku" -elokuvaa oli sensuroitu koska sensori näki likaisia mielleyhtymiä "portti" -sanassa. Kurosawa korosti että hän ei ollut nähnyt tai tarkoittanut tehtaan porttien aukiolemista rivoudeksi vaan että sensorit olivat pervoja ja tämän vuoksi heidän näkemänsä muuttuu rivoksi. Sellainen mikä ei ilmiselvästi ole rivoa muutuu rivoksi. Viaton ja tavallinenkin perversoituu ; Kurosawan portti on tästä hieno esimerkki. Kun portti voi joskus jossain tietyssä kontekstissa olla eufemismi "joillekin asioille", se muuttuu rivossa mielessä joksikin joka on aina eufemismi vain "tälle asialle".

Siksi olen hieman hämmästynyt lukiessani ja jutellessani erilaisten modernien moralistien tulkintoja "Trivagon" mainoksesta jossa nainen haluaa matkustaa Venetsiaan. (Mainoksesta tulkitaan toki suomenkielistä versiota mutta löysin vain sen ulkomaankielisen vastineen.) Tulkintojen henki tiivistyy siihen että kerrotaan että nainen piehtaroi lakanoissa ja kysyy että "Pystytkö siihen?"

Tätä teemaa on käsitelty monessa paikassa, mutta suomi24 keskusteluketju demonstroi pari näistä ajatuksista, tavalla jossa paljastuu että prostituutiollakin on asteet. "Mainoksen ei-niin-piilotettu sanoma ärsyttää: "Mä olen tällainen avuton mutta ihana prinsessa, hommaa mulle mieleistäni hemmottelua niin saat multa seksiä."" ... "Minua se on ärsyttänyt, koska eihän kukaan nainen yksinään keikistele ja flirttaile, jos on varaamassa matkaa ja hotellia itselleen. Tulee vaikutelma, että nainen olisi kaikkialla objekti ja hänen tehtävänään olisi viehättää miehiä. Samalla lailla asiallisesti sinkkunainen varaa matkansa ja lähtee matkalle ja kiertelee nähtävyyksiä kuin miehetkin." ... "Jos kysytään, pystytkö siihen, ollaan etsimässä maksumiestä ja silloin keikistellään."

Itse en voinut kuvitellakaan tämänlaista kyseisessä mainoksessa. Toki se on hitusen ärsyttävä mainos, mutta olen ajatellut että se on hotellimainos ja se nainen nyt vaan on "periaatteessa ihan adorable". (Hence se ärsyttävyys.) Kuuluisan lauseen kontekstikin on vasta mainoksen lopuksi, parvekkeella. Siis paikassa jossa lakanoissa kiehnääminen on ollut takana jo monta prosenttia siitä hotellimainoksesta. Ei ihme jos näiden moralistien mukaan kulttuuri on yliseksualisoitunut, kun tosiasiassa heidän mielensä on vain yliperversoitunut. Ja nämä arvon sensorit eivät käsitä että tulkinta on heidän rivomielisestä päästä. (Vastaavaa fiksoitumista ja merkitysten väkisintäyttämistä saa löytää vanhahtavista freudilaisista tulkinnoista - eikä löydä sieltäkään.)

Nähdäkseni tulkinnat ovat varsin kaukaa haettuja jos ne eivät tule minun mieleeni. Vaaditaan melko kieroutunutta mieltä jotta pystyy päihittämään sen perustason jolla pääni pyörii. Tuntuu jopa erikoiselta miten erilaiset moralistit, pienten vauvojen äidit ja muut vastaavat stereotypioissa asialliset ja antirivot ihmiset tuntuvat löytävän, tunnistavan ja luovan rivouksia ällistyttävällä syvyydellä. Kerran toisensa jälkeen.

Ja pahinta on se, että minä olen konstruktiivinen ; Tunnistan että tulkintani on omani, ja käytän tätä huonon huumorin rakennusaineena. Kun taas moralistien ajatus on destruktiivinen, eli mainosta halutaan rajoittaa tai jopa kieltää tai sitä vähintään paheksutaan koska tämä tulkinta nähdään mainoksen ominaisuudeksi jonka tulkitsija vain näkee siinä, koska on niin tarkkanäköinen ja objektiivisesti maailmaa tarkkaileva.

Mutta kiitos näiden tulkintojen kuulemisen en enää voi nähdä tätä mainosta mitenkään muuten. Jopa kysymys "parhaaseen mahdolliseen hintaan" muuttuu hotellihuoneprostituution sävyttämäksi. Ja tämä alkaa olemaan jo häiritsevää. Etenkin kun tiedän että se ei oikeasti ole siitä mainoksesta vaan se on ajatus joka ikään kuin jotain jonka kipinä on syötetty päähäni ja sitten itse pahennan sitä, automaattisesti, ilman että mahdan sille mitään. Jumalauta, mitä seuraavaksi? "Estrella Real Cheese?" Siis mainos jossa voi laskea suikuroiden ja pallojen lukumääriä ja miettiä mitä "dippaa sun ballsit dippiin" tarkoittaa.