Rauhaa kuolemassa

"I died in my dreams. What's that supposed to mean?"
(Rasmus, "Funeral Song")

En usein puhu unistani. Ja silloin kun puhun niistä, ne ovat merkittävän hoopoja. Näin siis noin yleensä. Viime yönä näin unen joka oli hyvin vaikuttava. Eräässä mielessä jopa vaikuttavampi kuin pari vuotta sitten saamani "epäuskonnollinen hengellinen kokemus". Joka oli hyvin vakuuttava.

Monille on kerrottu että painajaisissa ei voi kuolla. Että unesta herätään aina ennen. Pahat taikauskot kertovat jopa että jos painajaisessa kuolee, ei oikeasti herää. Tai että jos painajaisessa kuolee se jotenkin ennustaisi oman kuoleman.

Olin Helsingissä. Katajanokalle oli noussut uusi maailmanpyörä, joka sinne kuuluukin. Se vaikutti hyvin samanlaiselta kuin Lontoon suuri maailmanpyörä, jossa olen ollutkin. Siinä oli läpinäkyvä pallo johon mentiin. Maailmanpyörä nousi ylös, ja ollessani aivan sen huipussa, koko "pallo" putosi suoraan maahan. Tiedostin, että tämänlaisesta putoamisesta voi vain kuolla. Varmuus tästä toi sisääni hyvin suuren varmuuden. Joka on minulle äärimmäisen vieras ja harvinainen tunne. Tavallisesti painajaisiin herätään säikähtäin, mutta tässä tapauksessa niin ei käynyt. Kun putoamista oli kestänyt riittävästi, tiedostin että olin unessa ja uni muuttui ns. selkouneksi jossa pystyin hallitsemaan tilannetta. Mikä ei ollut vakuuttavaa, koska tätä minulle tapahtuu kohtuullisen usein.

Eli teknisesti en kuollut unessa. Mutta sain jonkinlaisen kuolemanrajakokemuksen. Tai ainakin near death -experiencen. Tai jotain. (Joku voisi sanoa että leikin sanoilla ja että en ollut riittävän kuollut saadakseni near death experiencen. Ja tämä joku olisi oikeassa.) Joku voisi tietysti ajatella, että tämänlaiset kuolemisunet ovat typeriä. Että ne eivät kerro mitään. Eivät ne mitään tulevaisuutta ennustakaan. (Tai jos, niin voi minua, sillä aion käydä kyseisessä maailmanpyörässä. Kerran. Ja pian.)

Kuitenkin uniin reagoidaan unen aikana kuin ne olisivat tosia. Ja tässä tapauksessa tällä on väliä. ; Kokemus oli jotenkin niin vaikuttava, että monta kertaa pitkin päivää kykenin hakeamaan tämän varmuuden kokemuksen sisältäni. Ja tässä mielessä voidaan sanoa, että kenties joku todella putosi ja kuoli. Kenties katajanokan raunioista nousi uusi ihminen. Tai ainakin henkilö uudella mielenkontrollin keinolla.