Laasanen edustaa minulle lähinnä erilaisista "miesten deittioppaista" tuttuja "pelimiesliikkeitä" harrastavaa hahmoa joka on käsitteellistänyt tätä akateemisella kielenkäytöllä. Kuitenkin hänen argumenttinsa voidaan nähdä myös nössöjen eipelimiesmäisten miesten parissa, jolloin kyseessä ei enää olekaan enää pukille pääsemisestä vaan uhristatuksen ansaitsemisesta. Eli jos ei puolisoa löydy, syynä on se että naiset haluavat ja preferoivat niitä pelimiehiä ja ohittavat kunnon miehet.
Kun katsomme Laasasen oppia, voimme huomata että markkina-arvo liittyy suoraan kauppaan. Toki feministisessä puheessa ajatellaan että välineellistäminen on huono asia, mutta tavallaan uhriutuva miesliikeläinen soveltaakin Laasasta juuri siten että he ovat selibaatteja koska seksuaalisuus on välineellistetty. Ja tämän vastustaminen palauttaa keskusteluun hyvin erikoisen sävyn. Sellaisen jossa huomataan että "naisasiafeministit" ja "miesasiamaskulinistit" ovatkin yllättävän yksimielisiä.
Kun katsomme markkina-arvoa tältä kulmalta huomaamme että naiset käyttävät seksuaalista valtaa valitsemalla tiettyjä miehiä ja hylkäämällä toisia. Näin seksuaalinen valta ilmenee ja sillä vaikutetaan muihin ihmisiin. Markkina-arvo tarkoittaa siis sitä että miehiin kohdistuu vallankäyttöä ja pelimiehet ovat niitä jotka tottelevat näitä vallankäyttöjä parhaiten.
Ja tämän jälkeen emme voi kuin ihmetellä että mitä tarkoittaa se, että naisen tatuoinnit vähentävät hänen markkina-arvoaan. Markkina-arvo kun tarkoittaa että myös miehillä on seksuaalista valtaa. Nähdäkseni tätä kulmaa ei ole oikein kukaan jostain syystä halunnut nostaa esiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!