Puolisoni vanhojen pelien pelaamiseen tarkoitettu tietokone piti fiksailla käyttökuntoon ja pois netistä koska sen käyttöjärjestelmä (Windows XP) lopettaa päivittymisensä. Monet vanhoista peleistä eivät toimi uudemmilla järjestelmillä, joten säilöminen oli tarpeen. Siksi jouduimme muun muassa etsimään asennuslevyjä ja muuta johon voidaan tallentaa koko tietokoneen levypohja. Ja tähän liittyen tuli sitten esimerkiksi haettua erilaisia diskettejä ja muita tallenteita kotoa.
Kävin aikani kuluksi läpi omia vanhoja varmuuskopioitani ja diskettejäni. Vanhoja koulutehtäviä. Keskeneräisiä raapustuksia. Niitä oli kertynyt aika paljon. Osa oli muistoja, osaa en muistanut kirjoittaneeni vaikka tekstien sanavalinnat viittasivat vain yhteen tiettyyn tekijään. Ne olivat joskus hyviä, useammin omituisia ja mielipuolisia. (Tältäkö tuntuu lukea minun blogiani?)
Eräs, kenties mielenkiintoinen, oli Helsingin yliopiston kognitiotieteen puolella yhdelle kurssille tehty tekoälytehtävä. Siinä työn alla oli äänen avulla toimiva kahviautomaatti. Puolisoni yritti opettaa laitteelle omaa puhettaan, mutta kone ei ehkä ottanut selvää hänen korostuksestaan. (Hänen puhetapansa on painotuksiltaan ja äänneasuiltaan hieman omintakeinen.) Minäkin annoin oman äänijänteitä värisyttävän panokseni projektille. (On huolestuttavaa jos minä edustan "jotain normaalimpaa" yhdellekään data-aineistolle. Nyt todella kävi näin.)
Se ei edistynyt hirvittävän hyvin, sillä raportissa luki, että puolisoni ei saanut kahvia tilattua. Sitten minä yritin, eikä tästä tullut oppia. Aikani tuskailtuaan aloin kiroilemaan. "Saatana! Perkele! Jumalauta!". Tietokone oli heti skarppina. "One latte." Puolisoni muisti tapahtuman hyvin, itse olin sen aivan tyystin unohtanut.
Projekti on kuitenkin kenties sittemmin saanut tuulta alleen. Olen huomannut sittemmin saman algoritmin olevan käytössä niissä joissain kahviloissa, niissä robotinomaisissa androidipalvelijoissa.
torstai 10. huhtikuuta 2014
1 kommentti:
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!
Oikeasti blogisi on melko älykäs.
VastaaPoistaJa tuo oli hauska (tosi)tarina.
XP:stä luopujia tulee minulla eteen nyt koko ajan. Pitää asentaa heille Linuxia tai uudempaa Windows-järjestelmää tilalle.