"Lapsen maailma 4/2014" kertoo lyhyesti Marjaana Toiviaisesta. Hän kuvaa opintojaan viestinnässä ja teologiassa seuraavasti "Viestinnässä kritikoin opettajia ja oppilaita siitä, etteivät he ota huomioon ihmisen kokonaisvaltaisuutta, muta dogmatiikan eli jumaluusopin parissa tuskailin, että eivätkö nämä ihmiset ymmärrä mitään yhteiskunnasta!"
Tämänlaatuisia asioita tapahtuu usein generalistille. Syynä on se, että keskimäärin ihmiset ovat yllättävän huonoja asioissa. Generalisti, joka opettelee monia asioita joutuu siis tavallaan kohtaamaan koko ajan huonoja ihmisiä. On helppoa, negatiivisella elämänasenteella, päätyä kyynisyyteen. Etenkin kun maailma muistuttaa generalistia toistuvasti siitä, että kaikissa asioissa on paljon ihmisiä jotka ovat häntä itseään parempia. Tämä johtaa siihen että on helppoa nähdä kaikki muut vielä huonompina. Itseä viisaammat alkavat toimimaan vertailukohtana niille huonommillekin, korostaen että kun jo itseen verrattuna ollaan noin huonoja, niin miten huonoja he oikein ovatkaan..
Spesialisti, joka keskittyy yhteen alaan päätyy sen sijaan pätemään miellyttävämmässä seurassa. Hän on hyvä yhdessä asiassa, ja näkee miten generalisti on huono siinä. Ja hän joutuu kohtaamaan lähinnä vertaisiaan, paitsi oman erikoisalansa kohdalla jossa hän kohtaa todennäköisemmin osaajia. Spesialistista kasvaa kenties helpommin suvaitsevainen ja ystävällinen ihminen.
Maailmassa on onneksi aina Dunning-Kruger efekti. Siitä saa lohtua tavallinen, yleisin ihmistyyppi. Se joka ei ole spesialisti eikä generalisti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!