maanantai 14. huhtikuuta 2014

Paljastus

Helsingissä oli aikanaan hieno elokuvateatteri, "Forum". Se suljettiin ja sitä ei enää nykyään ole. Sen sali I on jäänyt mieleeni. Siinä oli valkokankaan kummallakin puolella alaston patsas, tasa - arvon nimissä kunniaksi salille on se, että toinen patsaista on nainen ja toinen sitten mies.

Kuitenkin epäreilua on se, että nainen esitti sulonsa avoimesti salille, ja mieskatsojien iloksi. Mutta naiskatsojien harmiksi mies oli käännetty selkä katsojaan päin. Tämä ratkaisu voitiin nähdä siten, että se sekä esineellistää naista, että esitti miehen alastomuuden jotekin hävettävänä asiana. Kukaan ei tietysti hyötynyt tästä. Ei hyötynyt paikkakaan, sehän meni konkurssiin.

Mitä sitten on Suomen eduskunnassa? Siellä on Wäinö Aaltosen patsassarja. Siinä patsaat edustavat hyveitä. Nämä ovat kuvattu alastomina ihmishahmoina. Ja eduskunnassa on tavallaan käänteinen "Forum". (Mikä on tavallaan sopivaa koska foorumien avoimuus ja rehti keskustelu ei tavallisista ihmisistä kuvaa paikkaa kovinkaan paljoa kun taas elitismi ja sulkeutuneisuus kylläkin.) Esimerkiksi "Raivaaja" ja "Henkinen työ" ovat miehiä ja pallit rohkeasti salin puolelle. Naishahmoksi kuvattu "Tulevaisuus" on sen sijaan kääntänyt selkänsä. Katso vaikka!
On rehellisesti sanoen mielenkiintoista symboliikkaa tässä selkänsä kääntäneessä tulevaisuudessa nykytaantuman aikana. (Tosin ei siinä että tulevaisuus on selkä seinää vasten ole kovin paljoa kauniimpaa symboliikkaa.)

Mutta miksi ei käännetä kaikki yhdessä sitä patsasta? Yksi elämää suurempi konkurssi saa luvan riittää riittää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.

Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.

Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.

Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.

Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.

En carde ; Sa varaudu!