Kuinka kauhuelokuvien tulkinta on ... tulkinnanvaraista

Kauhugenre pitää sisällään lukuisia ihmisten hyvin tuntemia kliseitä. ; On jopa sanottu että kauhuelokuvat rakennetaan ostoslista -metodilla, jossa valitaan tietyistä elementeistä. Huomio ei kenties ole täysin tosi, mutta se on oikeansuuntainen.

Kauhukliseiden klassikko on se, miten alastomuus ja seksi enteilevät hahmon kuolemaa. Kauhuelokuvissa on lähes aina nuoria aikuisia, jotka harjoittavat seksiä päätyäkseen hautaan. Siksi kauhuelokuvissa on usein antelias (usein blondi) joka kuolee ja siveämpi (usein brunetti) selviää hengissä. Tätä on tulkittu siveysopin salakuljetuksena nuorien ajatusmaailmaan. ; Teoria ei ole kovin huono. Seksin yhdistäminen kuolemaan olisi mukana samasta syystä miksi "Twilight" -elokuvissa ja kirjoissa painittiin neitsyyden ja seksin kanssa julkisesti. Tarkoituksena oli juuri siveyspropaganda.

Mutta miltäköhän tämä tulkinta näyttäisi silloin kun sitä sovellettaisiin toiseen elokuvakliseeseen. Nimittäin tummahipiäisten kohtaloon. Elokuvissa on nimittäin toistuvasti tummaihoisia hahmoja joiden kohtalona on kuolla. Olisiko tämä tulkittavissa rasismiksi? Joksikin jossa tummaihoisuudesta varoitettaisiin? Todennäköisesti tilanne on kuitenkin päinvastainen. Se, että pääsankariparin suvaitsevaisuutta halutaan alleviivata. Kun on mustaihoinen ystävä, sankarit eivät ole rasisteja. Kauhuelokuvissa kuolemat nyt vain suoraan sanoen tupataan maksimoimaan ja yleensä vain sankaripari ja korkeintaan yksi tai kaksi muuta selviävät hengissä. (Jos hekään.) Ja kenties elokuvaa katsova yleisö ei ole riittävän suvaitsevaista kestääkseen tummaihoista sankaria. (Ja tässä mielessä kauhuelokuvien kuoleva musta sidekick on tekopyhä, keinotekoinen ja naurettava kuten Päivi Räsäsen ja Vladimir Putinin "homoseksuaalit ystävät" joiden olemassaolo mainitsemalla he kuvaavat olevansa kaikkea muuta kuin homoseksuaalisuutta torjuvia, riippumatta siitä mitä kaikkea he tekevät asian parissa poliittisessa mielessä.)

Toki osa kliseistä ovat myös genren vaatimuksia. Kun jokainen pakokohtaus pitää sisällään kaatumisen kesken juoksun, se johtuu siitä että ne luovat jännitystä luomalla vaaratilanteen. Ja samasta syystä psykopaattikirvesmurhaaja ei juokse vaan kävelee rauhallisesti ne kipittäjät kiinni, koska se pitkittää pelkoa. Jokainen kauhuelokuva koostuu "tyhjistä säikyistä" joissa pelästytään jotain turhanpäiväistä. Pelottava ääniefekti koristaa kissaa tai sitä kun ihmiset, sankarit ja tulevat uhrit, törmäilevät toisiinsa. Tätä tarvitaan koska kauhuelokuvissa pelottelun pitää riittää koko elokuvan tarpeisiin. Ja jos ruumiita vain kylvettäisiin ympäriinsä, ei uhreihin ehdittäisi samastua lainkaan. Siksi kauhuelokuvissa on tavallisesti "näyteuhri" elokuvan ensimmäisellä 10 minuutilla, kaikki huipentuu lopussa. Ja välissä on paljon tyhjiä tai harvakseltaan väkivaltaisia minuutteja jotka peitetään tekosäikyillä.

Seksin ja väkivallan yhteys on sekin biologisella tavalla kova, joten on mahdollista ajatella että siveyden sijasta korostetaankin teeman vahvuutta. Tätä voidaan koristella jopa kauhuelokuvan tavallisimman kohdeyleisön, teinien, yleisellä kokemattomuudella, kiinnostuksella ja pelolla seksuaalisuutta kohtaan. Tätä kautta katsoja olisi kenties jopa vähemmän tekopyhä käydessään elokuvissa tirkistelemässä vähäpukeisia nuoria aikuisia.