tiistai 26. marraskuuta 2013

Suomikuva

Kun katsoo Suomesta annettua kuvaa, voi huomata, että ihanteita ladataan matkamuistoihin. Turismikrääsä heijastaa, mikä maassa on arvokasta ja kiinnostavaa ei maassa asuvalle. Ja Suomea koskevasta turistikrääsästä oppii, että oi maamme synnyinmaa antaa turisteille sellaisia korkeita kaikuja, että vertailukohdaksi tulee Pohjois-Korean kaltaisen maan tapa käsitellä kansalaisiaan.

Kun katsoo turismitavaraa, näkee eteläisintä Helsinkiä myöten kojuissa poroja, lappalaispuukkoja ja muuta saamelaistavaraa. Porokulttuuri revontulineen ja eräkuksineen on sellaista mitä täällä etelässä asuva ei edes näe.

Ei turistikrääsän myyjä korosta montaa asiaa, kuten
* Että oikeasti suomalaiset kiilusilminensä tulivat Virosta ja ties mistä Ugreista ja ajoi saamelaiset pois marginaaliksi pohjoiseen ja valloitti heidän maat.
* Ei kerro että kaikki turisteista siisti suomikuvassa, olipa kyse sitten poronsarvipotenssista tai noitarummusta on oikeasti lappalaista kulttuuria
* Ei kerro että kulttuurisesti lapinnoitamystiikka on yhtä lähellä Helsinkiläisen alkuperäiskulttuuria kuin mitä aboriginaalien kulttuuri edustaa brittiläisille vangeille.
* Ei kerro että tämä turistien arvostama eksotiikka on juuri sitä alkuperäiskansaa, jonka meidän maahanmuuttajakulttuurimme on ajanut marginaaliin jo ennen ruotsalaisten saapumista.
* Ei kerro, että aitoa supisuomalaista eksotiikkaa on se, että nakkikioskin nurkilla pulu syö oksennusta.

Eikä ihme. En minäkään kertoisi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.

Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.

Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.

Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.

Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.

En carde ; Sa varaudu!