Metroasemalla mainostellaan "Kallen mätitahnaa". Ei ole aikoihin näkynyt kun sitä mainostetaan. On ehkä hyvää joskus muistuttaa itsestään, etenkin kun brändimielikuvissa "Kalle" on Suomessa melko leimallisesti aikuisviihdejulkaisuun keskittynyt. Ei ole varmasti mitenkään hyvä asia mätitahnalle tämä. En keksi miten voisi tämä samanlaisuus hyödyttäisi mätitahnan kauppiasta.
Mutta maailma on simultaani. Marimekko näyttää joltain ihan muulta. (Kuulemma.) Onkin Marimekon brändi ogelmissa kun ei ole mitään maria (Cannabis sativa) se niiden tunnetuin kuvio, vaan ihan toinen huumekasvi, unikko (Papaver somniferum). Ja senkin mallin tekijänoikeudet ovat tiemmä jollain Jahvella, näin ovat viisaat kertoneet.
Mutta on samanlaisuudesta hyötyäkin. Voi tehdä eri asioita samaan aikaan, jos ei ole sama ihminen. Näin syntyy työnjako, ja lopulta kulttuuri sen kaikkine vivahteineen. Esimerkiksi yksi voi varastaa naapurin omenapuusta ja on siitä hyvä mieli. (Kun oksat kerta ulottuu omalle puolelle aitaa!) Toinen naarmuttaa sen ensimmäisen autoa avaimilla, eikä tule hänellä yhtään hyvä mieli (silti).
Siksipä mätitahnaongelmakin visi ratketa yhteistyöllä. Että tekisi fuusiomainoskampanjan Kalle -lehden kanssa. Mätiä munia ja munia joka väliin. Tai ehkä tämä yhteistyö on itse asiassa jo tehty. Onhan se Metroaseman mainoskin viestiltään selkeä. "Päälle ja väliin."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!