Glasgown museolla on laaja kokoelma erilaisia aseita. Yksi niistä on metsästysmiekka (hunting sword) noin vuodelta 1680. Se on kaiken kaikkiaan mestariteos ; Terää on kullattu, ja terä on koristeltu kauniisti. Siinä on miekan terässä, lähellä kahvaa, pyöritettäviä numerolevyjä. Numerolevyt näyttävät ykköset, kymmenet, sadat, tuhannet ja kymmenet tuhannet.
Tämänlainen voisi ihmetyttää, mutta on hyvä huomata, että 1600 -luvulla aseisiin alkoi kertymään kaikenlaista hyvinkin yllättävää. Esimerkiksi samaisella Glasgown museolla on 1590 -luvulle ajoitettu ase, joka on kirves. Sen teräosa on tosin reijitetty ja ajettu kahvaan ja siihen on liitetty lukkokoneisto niin että siinä on myös pistooli. Muutoin lähinnä "Final fantasy" -universumista tuttuja gunswordejakin tehtiin; Terän lapepuolelle voitiin laittaa tuliase. Nämä eivät olleet niinkään hyödyllisyytensä vuoksi rakennettuja. Niillä osoitettiin varakkuutta.
Näin ei pidä ihmetellä numerokoneistoa itsessään. On syytä miettiä mitä se tekee ; Virallisesti tämän koneiston selitys on mysteeri. On arveltu, että se olisi jonkinlainen matemaattinen tai tieteellinen lisälaite. Nähdäkseni nämä selitykset ovat ylimutkikkaita. Sillä nähdäkseni numeronäyttö on tehty varsin yksinkertaista tarkoitusta varten. Brassailua varten. Koko kyseinen esine on statusesine statusesineen vuoksi. Ja numeronäytölle voidaan nähdä hyvinkin tuttu funktio.
Kun katsotaan länkkäreitä, niissä esiintyy silloin tällöin klisee jossa aseen kahvaan viilletään lovi aina kun on surmattu vihollinen. Näin lovien täyttämä kahva olisi näyte siitä että henkilö on mahtava gunslinger. Samaa henkeä löytyy myös "Gangs of New York" -elokuvassa jossa moukarin kahvaan piirretyt lovet pitävät kirjaa siitä montako ihmistä on tullut hakattua hengiltä. Samoin vartijana ollessani tiedän että muutama ihminen sielläkin kerää tämäntapaista kirjanpitoa pampunkahvoihinsa ; Että monessako tappelussa ollaan oltu. Tässä on yksinkertaisesti jotain yleisinhimillistä - sellaisella äärimmäisellä macho bullshit hengellä.
Minusta on hyvinkin uskottavaa, että kyseisen metsästysmiekan numeronäyttö on juuri tätä varten. Toki luvut kymmeneen tuhanteen asti voivat tuntua liioittelulta. Mutta jos asiaa katsotaan maskuliinisuuden ylikorostamisen -hengessä ja joku sanoo että "eikö kymmenet tuhannet ole liikaa?" niin se, että siihen vastaa "ehkä sinusta!" Niin kyllähän siinä on jo itsessään jotain coolia. Toki, koska kyseessä on nimenomaan metsästysmiekka, kyseessä eivät välttämättä ole surmatut vihollis-ihmiset vaan saadut saaliit. Tietääkseni tällä rintamalla saadut saalisluvut ovat helposti monta kertaluokkaa suurempia. En siis pidä aseen numeronäyttöä niin mysteerisenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!