Teknisesti ottaen en lähtenyt kasvattamaan tästä bonsai -puuta, sillä en noudata sen koulukuntia. Kuitenkin haluan kasvattaa tammea ruukussa, joten joudun luonnollisesti käyttämään monia bonsaipuun kasvattamiseen käytettyjä menetelmiä. Lopputuloksena syntyy "pseudo-bonsai", jos siis kaikki käy hyvin. Harhaoppisuuttani korostaa se, että tammia ei itse ole japanissa käytetty bonsaipuuna.
Käytännön syykin tuli varsin pian selväksi ; Tammia on pirunmaisen vaikeaa hoitaa. Tämä ei tietysti ole hyvä uutinen siinä mielessä että en yleensä näe vaivaa huonekasvien hengissäpitämiseksi. Mutta toisaalta puuta on "terhosta asti kasvattamisen kautta" aivan erilaista hoitaa kuin jotain sellaista jonka on hakenut "valmiina kaupasta". Olenkin jaksanut miettiä puun toimenpiteitä aivan eri mittasuhteissa. (Olen itse asiassa jopa tankannut bonsaiaiheisia kirjoja sen vuoksi.) Lisäksi olen aina pitänyt tammista. (Oravuus sisälläni ei kuole koskaan!)
Tammet kasvattavat paljon juuria. Siksi vaikka terho oli vain osittain multaan haudattuna ja ulospäin terhosta näkyi vain pieni silmua muistuttava uloke (kuvassa), sen ujuttama pääjuuri oli parikymmentä senttiä pitkä. Tammi taas on puuna hyvin herkkä juuristaan ; Moni muu puu kestää juurissaan kovempaa rökittämistä. Siksi jouduinkin toimimaan hyvin varovaisesti ja myydäntyönäni sainkin ujutettua tammen pääjuuren ruukkuun juuresta ylöspäin kiertäväksi spiraaliksi. Jouduin tekemään tämän siksi että juuret yrittivät tunkea ruukun rei'istä ulos ja tämä olisi ollut puun tuho.
Nyt puu on sitten päättänyt että juurta on riittävästi ja se on lähtenyt kasvamaan pikavautia pieniä varsia. On mahdollista että juurien uudelleenasettelu vaikutti puuhun jotenkin, sillä pelätessäni sitä miten se toipuisi kyseisestä toimenpiteestä, sen pituuskasvu suorastaan räjähti käyntiin. Kaksi päivää "juurihoidosta" muutos oli yläkuvasta tähän (kuvattu toissapäivänä). Tänään siinä on kolme ylöspäin puskevaa soiroa (jotka mahdollisesti sidon yhteen jossain vaiheessa jotta saan aikaan mielenkiintoisen näköisen yhden paksun rungon).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!