Sulka hattuun?

Netissä on intiaanihenkinen blogi joka kritisoi sitä tapaa jolla rocktähdet käyttävät intiaanien sulkapäähinettä. Hipsterit ovat pitäneet niitä jopa muoti-ilmiönä. Intiaanikulttuurin edustajat eivät ole pitäneet tätä arvossa, koska se nähdään kulttuuria väheksyvänä. Syynä ei ole se, että intiaanipäähineiden käyttö ainaki linkin kuva-aineiston näyttämällä tavalla on lähinnä rikos tyylitajua vastaan.

Syyt ovat monenlaisia aivan muunlaisia kuten (1) sulkapäähineen stereotyyppisyys joka vähentää intiaanikulttuurin rikkautta "furthers the stereotype that Native peoples are one monolithic culture, when in fact there are 500+ distinct tribes with their own cultures." (2) Sen nähdään lisäksi muuttavan intiaanikulttuurin menneeksi, joksikin kuolleeksi kulttuuriksi "It also places Native people in the historic past, as something that cannot exist in modern society." (3) Lisäksi arkikäyttö nähdään ikonoklastisena aktiona joka halventaa sulkapäähineen hengellistä merkitystä "the deep spiritual significance of a headdress and maintains that when a non-Indian wears one "it's just like wearing blackface."" (4) Lisäksi käyttäminen on epähistoriallista, kulttuurinvastaista ja muutenkin tarkasti säänneltyä "Unfortunately if you're a woman, you're thumbing your nose at our culture which explicitly disallows you to wear the headdress. … If you're a man, it's still not appropriate to wear one, unless you've actually earned it, according to your tribe"

Tämäntapainen henki tulee mieleen vahvasti KenVert -piireistä. Miekkajonglöörit ovat usein käyttäneet katanaa tempuissaan ja tämä ei miellytä kaikkia. Ei ole harvinaista kohdata henkilöä joka korostaa että katanalla on erityisen suuri hengellinen merkitys ja että osalla budolajeihin ja itämaiseen elämäntapaan syventyneille se ei ole vain miekka. Siksi tulee pyyntöjä, käskyjä ja kehotuksia olla käyttämättä niitä. Tämä on erityisen omituista kun muistetaan että
1: Ne käytetyt katanat ovat usein sellaista viskomissälää jonka arvo ei ole kummoinen. Niiden "viidendollarin" rautakasojen kutsuminen miekaksi, saati kutsuminen katanaksi on minun silmissäni enemmänkin rikos miekkuutta vastaan. Tähän vedoten onkin miellyttävää pyytää kysyjää poistumasta halventamasta minun hengellisiä näkemyksiäni miekkuudesta.
___1.1: Tätä voisi jatkaa myös pahemmalla linjalla. Voisi selittää että on jumalanpilkkaa syyttää rytmistä Pyhää rituaalia halventavaksi ; Sehän yhdistää meditatiivisesti Jumaluuteen, ja että tämä on osa uutta urbaanin shamaanin välinesettiä! Ainahan tälläistä voi selittää! Juuri koskaan sitä ei kykene ottamaan vakavasti. Jumalanpilkkaan ja ikonoklasmiin perustuvat rajoiteargumentit ovat tyhjiä. Ja niiden lausujien päät ovat ilmeiseti niitä tynnyreitä jotka koviten kolisevat.
2: Jonglööri tekee omalla omaisuudella mitä tekee, eikä suinkaan ole tässä rajoittamassa muiden toimintaa. Jos joku haluaa kunnioittaa miekkaansa, antaa sille naisen nimen ja nukkua sen vieressä sitä hyväillen tavalla joka korvaa normaalin ihmissuhteen, ei miekkajonglööri ole estämässä tätä. Tämä luvananto on vapauden kunnioittamista. Sen sijaan tämä toimintaa rajoittava on vastustusaktiossaan suoraan alakulttuuria vastaan pitämässä sitä jonain "alempana viihteenä" ja vaatii siksi toisten toimintaa rajoitettavaksi.

Ajatus intiaanikulttuurin kunnioittamisesta voisi onnistua helpommin ilman tämälaista kohkaamista. Yleensä ottaen (ala)kulttuuri joka harjoittaa sensuuria siten että rajoittaa toisen (ala)kulttuurin elämää rajoitteilla joissa sen toisen (ala)kulttuurin kontekstissa tehty aktio on ikonoklastinen on ongelmissa. Se vaatii suvaitsevaisuutta vaikka on itse suvaitsematon. Rajoitteet olisi siksi perusteltava joko yleisellä kulttuuririippumattomalla hyvinvoinnilla tai vapaudella.

Miekkajonglööri tai omituista sulkahattua käyttävä artisti voi selittää että hän kunnioittaa intiaanien oikeuksia pukeutua omituisesti ja tehdä hassuja juttuja, joten kai hän saa omassa kulttuuripiirissään tehdä samaa? Tässä yksi osapuoli antaa tehdä ja toinen yrittää kieltää. Kieltäminen taas on sitä suvaitsemattomuutta joten toinen puoli kunnioittaa selkeästi vapauksia toista kulttuuria enemmän. Tuskin kukaan kuitenkaan luulee että miekkajonglööri olisi itämainen hengellinen mestari. Ja harva osaa yhdistää rokkaria sulkapäähineessä joksikin intiaanishamaanirummuttajaksi keskellä intiaanien pyhää seremoniaa. (Jos ei muuten nii on inkkarityyliin liikaa säröä päällä.) Konteksti on kuitenkin selvästi erilainen.