Yleisen stereotypian mukaan miehet ovat ärjyjä, juroja ja erakkomaisen epäsosiaalisia. Naiset sen sijaan ovat rakkaudellisia, joustavia, lempeitä ja ehdottoman sosiaalisia. Tätä näkemystä voidaan tukea sillä että (tilastollisesti) naiset puhuvat sosiaalisista asioista enemmän ja miettivät näitä asioita enemmän.
Asia näyttää vähemmän ilmiselvältä kun luetaan tutkimus nimeltä "Sex Differences in Cooperation: A Meta-Analytic Review of Social Dilemmas". Siinä keskityttiin dilemmaan jossa oli valittava lyhytjänteisen oman edun ja pitkäjänteisen ryhmän edun välillä. Tutkimuksessa huomattiin että sukupuoli vaikutti pelitapaan. Ja tulos oli yllättävä ; Jos pelattiin pelkässä samaa sukupuolta olevassa ryhmässä, Miehet vetivät helpommin yhteen hiileen ja tekivät yhteistyötä ryhmän eteen. Naiset taas olivat itsekkäämpiä. (Ero on toki tilastollinen eikä kannusta vetämään päätelmiä yksilöistä.) Sekasukupuoliryhmissä naiset taas pelasivat auliimmin.
Tämä näyttääkin sosiaalisuuden toisen puolen. "Miesten maailman" (tilastollinen ilmiö) sosiaalisuus on tämän valossa yksinkertaista. Tätä voisi kutsua "korkean pitoisuuden" sosiaalisuuskulttuuriksi. Tässä yhteistyö on mutkatonta, ja yhteistyön ylläpitämiseksi tarvitaan hyvin vähän puhetta. "Naisten maailma" taas on yksilöllisten omaa etua vetävien maailma joka on kompleksisempi, ja tämän tilan ylläpitäminen vaatii luonnollisesti juonittelua. Juonittelu taas vaatii tarkempaa ja hienovireisempää kikkailua sosiaalisilla suhteilla.
Näin ollen sosiaalisista taidoista osa johtuu tästä ilmiöstä (joka on tilastollinen, ja taustaltaan joko naisten biologiaa tai sitten kulttuuri emansipoi heitä pistämällä heidät tähän viidakkoon ja pakottamalla heitä elämään tälläisessä taistelukulttuurissa). Miesten paikallaolo ja peliin osallistuminen sitten kuitenkin sijaan rauhoittaa tätä naisten välistä pelaamista.
Ehkä tämä opettaa sen, että on eri asia puhua tunteista kuin elää niistä. On eri asia olla taitava ja hienovireinen tilannekohtainen ihmissuhde -peluri kuin olla aidosti sosiaalinen. Kaikki ihmiset kykenevät molempiin ja erot eivät ole tilastoissa hirvittävän suuria. On kuitenkin hyvä muistuttaa että kikkailua ei pidä sekoittaa taitoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!