"Koska minulla on "arkkiadaptationistin" maine (väitetään, että minulla on pakkomielle luonnonvalinnasta merkittävänä ja jopa ainoana evoluution käyttövoimana), voit olla melko vakuuttunut, että jos jopa minä tuen neutraaligeeniteoriaa, on epätodennäköistä että monet muut biologit vastustaisivat sitä."
(Richard Dawkins, "Maailman hienoin esitys", sivu 306)
Neutraaliteoria on hyvin tärkeä osa evoluution ymmärtämistä. Vaikka Kimuran näkemys oli ilmestyessään kiistanalainen, se on sittemmin saanut melko paljon vahvistusta. On hyvin tavallista että tätä teoriaa lähestytään ominaisuuksien kautta (Puhun karkeasti ja arkikielisesti "funktionaalisuudesta")1
Näin esimerkiksi luun valkoisuus olisi neutraali, koska sillä ei ole funktionaalista merkitystä. Tämä onkin yksi piirre neutraaliteoriaa ; Jos ominaisuudella ei ole funktiota, sen yleistyminen ei johdu luonnonvalinnasta. Ongelmana on kuitenkin se, että tosiasiassa luun valkoisuus ei ole yleistynyt geneettisen ajautumisen kautta ; Luun valkoisuus kun johtuu siitä että luun rakenne on kohdannut valintapainetta ja väritys on liittynyt tähän luussa olevien mineraalien kautta. Väritys on seurausta luonnonvalinnasta, vaikka itse ominaisuus, väri, ei olekaan ollut valintapaineen alla. (Jos luuston kehityksessä vaihdettaisiin mineraalia, väritys voisi vaihtua vaikka valintapaine itsessään pysyisi samana.) Tämä on olennaista koska adaptationistit, kuten Dawkins, korostavat mielellään että [s. 308] "On myös mahdollista (vaikka minä en oikein usko tähän ajatukseen) että jotkin mutaatiot todella muuttavat ruumista mutta eivät vaikuta eloonjäämiseen mitenkään."
1: Vahvemmin funktiottomuus toimiikin esimerkkinä pseudogeenien kanssa ; On varsin turvallista sanoa että näillä geeneillä ei ole minkäänlaista funktiota, koska ne ovat jotain josta elimistössä on olemassa geeni joka ohjelmoi jotain proteiinia, ja näitä "mykkiä kopioita" ei vain yksinkertaisesti koskaan käännetä proteiiniksi.
Dawkins muistuttaakin että neutraaliteoriassa ei pääosin puhutakaan funktiottomuudesta. [s. 308] "... geenin tai mutaation kutsuminen "neutraaliksi" ei välttämättä tarkoita, että itse geeni on hyödytön. Se sattaa olla erittäin tärkeä eläimen eloonjäännin kannalta. Se tarkoittaa että geenin mutatoituneen muodon - joka joko on tai ei ole tärkeä eloonjäämisen kannalta - vaikutukset eivät poikkea mutatoitumattoman geenin vaikutuksesta." Näin ollen kysymys ei ole funktiosta vaan mutaation vaikutuksesta. Tämä muistuttaa sen hyödyllisen asian, että adaptaatio ei ole pelkkä "mitä hyötyä on" -kysymys, vaan kysymys on siitä onko kyseinen muutos nimenomaan entistä versiota parempi vaihtoehto. Kun ominaisuudesta vaihdetaan edistymiseen neutraaliteoria on melko relevantti, sillä valtaosa mutaatioista ei ole hyödyllisiä tai haitallisia. Dawkinskin myöntää että [s. 308] "neutraalit mutaatiot jotka ovat enemmistö" ovat tärkeitä esimerkiksi molekyylikellojen kalibroinnissa. Näin ollen ne yleistyvät tai karsiutuvat populaatiosta sattumalta.
1: Syyt ovat moninaisia, joista yksi johtuu ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että DNA on "degeneroitunut koodi", eli siinä on koodeja jotka ovat täysin samoja ; Hyvin moni geenikolmikko viittaa samaan ; Kun DNA:Ssa on neljää eri emästä ja geneettistä koodia käännetään proteiiniksi, muodostuu 43 (=64) eri kolmen emäksen koodia Koska erilaisia proteeiniin laitettuja aminohappoja on vain 20, on montaa aminohappoa vastaa useita eri emäsyhdistelmiä eli kodonia. Näin ollen koodi on degeneroitunutta ja moni mutaatio perimässä ei näy mitenkään proteiinissa. Nämä muutokset ovat neutraaleja, koska vain perimä muuttuu mutta tällä ei ole mitään vaikutusta fenotyyppiin (ei vaikutusta funktioon vaikka kyseinen geeni olisikin miten elintärkeä ja funktionaalinen!).
1 ja jos rupeat tämän jälkeen nillittämään jostain sanan älyllisyyteen tai teleologisuuteen viittaavista konnotaatioista, niin toivotan sinulle mukavaa loppupäivää jonka pyörteistä minulla on sen verran toiveita että erikseen kehotan teitä menemään jonnekin harrastamaan seksuaalissävytteisiä aktioita 1 sukupolvea vanhemman lähisukulaisesi kanssa. (Kiitos jo etukäteen.) Ihan siksi että tiedät mitä tarkoitan ja liität omia naurettavia kielenkäyttökonntaatioitasi minuun ja leikit osaavasi ajatuksenlukua niin että tiedät mitä tarkoitan paremmin kuin itse tiedän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!