torstai 15. joulukuuta 2011

Pieni ajatus miekkailun perushyveistä

Miekkailun perushyveitä on usein lähestytty Fioren jaottelun mukaan. Tämä onkin tietysti luontevaa, sillä ne todellakin kuvaavat jotain olennaista siitä tavasta jolla miekkailu ilmenee. Usein rohkeutta, harkintaa, nopeutta ja tasapainoa korostetaan erillisinä hyveinä jotka ovat keskenään määrällisesti tasapainossa. Tällöin niitä ajatellaan ikään kuin erillisinä aspekteina joita kehitetään ja joiden suhteita toisiinsa mietitään lähinnä niiden määrän kautta.

Mietiskelin hieman, miten ne tuntuvat liittyvän yhteen. Ajattelin niitä siten että ne ovat osittain toisiinsa kytkeytyneitä. Ajattelin että jos keskittyy joihinkin kahteen asiaan, niin ne vaikuttavat usein kolmanteen asiaan. Mietin että miten ne tuntuvat vahvistavan toisia asioita omalla kohdallani. Vetelin viivoja yhteen ja nuolen siihen mitä ne vahvistavat. Eli kun minusta tuntuu siltä että kun keskityn harkintaan ja (tarkkaan) nopeuteen, niin struktuurini on parempi ja kun keskityn harkintaan ja rohkeuteen, niin olen ripeämpi. Tuntemuksistani muodostui seuraavanlainen kaavio. Kaavio jota ei voi kenties yleistää, mutta jonka kuitenkin jotenkin toivon kuvaavan jotain. (Jos ei muuta niin minun profilointia.) Lisäksi huomasin että jotkut asiat tuntuivat lähinnä vahvistavan toisiaan. Eli jos harjoitan harkintaa ja struktuuria niin harkintani ja struktuurini vahvistuvat kunnolla. Näistä vedin vain suorat viivat ilman nuolia.
Olin yllättynyt siitä miten symmetriseltä kuvio vaikutti. Tämä viittaa siihen että asioissa on jonkinlaista yhteensulautuvuutta. Ne eivät ole irrallisia elementtejä, vaan enemmänkin jotain käteviä karkeistuksia yleisemmästä ilmiöstä.

Pienestä ideastani saattaa olla jopa harjoittelumetodologian jatkeeksi. Joskus tuntuu että perinteinen hyveen ajattelu "johtaa seinään". Eli kehittyminen tuntuu vaikeutuvan vaikka haluaakin keskittyä johonkin aspektiin. Kenties oppimista (ainakin minun omakohtaisesti) voikin tehostaa sitä kautta, että jos haluaa keskittyä tiettyyn hyveeseen koska se on heikoin, vaikkapa rohkeuteen, eikä tähän yhteen ja tiettyyn hyveeseen suoraan keskittyminen tunnu tuottavan tulosta, niin voikin olla viisainta keskittyä sekä tasapainoiseen varmuuteen että tarkkaan ripeyteen, koska tätäkin kautta rohkeutta voi kehittää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.

Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.

Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.

Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.

Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.

En carde ; Sa varaudu!