Ironia ja sarkasmi ovat vaikeita konsepteja. Platonin kohdalla ironian määritelmä on esimerkiksi harvinaisen heikkolaatuinen. Hän määritti sen likimain muotoon "Sanoo yhtä ja tarkoittaa toista". Ironian kreikankielninen alkuperä (είρωνεία) tarkoittaakin yksinkertaisesti teeskentelyä. Hegel suhtautui (tosikkona) ironiaan kammottavuutena, joka on epärehellistä, valheellisuutta, kehitystä haittaavaa, tuhoisaa ja repivää. Se oli siis jotain jota piti totaalisesti välttää.
Ironian ja sarkasmin erottaminen toisistaan onkin sitten vielä vaikeampaa kuin mitä niiden määrittelyyn ja hyväksyntään. Monesti ironiaa ja sarkasmia pidetään jopa synonyyminä. Kuitenkin olen kuuluut esimerkiksi seuraavia erotuskeinoja jotka kertovat kenties jotain olennaita ironian ja sarkasmin eroista.
1: Ironia on sitä että sanoo päinvastaista kuin mitä tarkoittaa ja tuo tämän esiin (implisiittisesti tai eksplisiittisesti). Sarkasmi on sitä että sanoo mitä tarkoittaa, liioittelee tätä, ja tuo tämän (implisiittisesti tai eksplisiittisesti) esiin. Ironia on siis "negatiivin ottamista" ja sarkasmi "kontrastin lisäämistä".
2: Ironia on abstraktimpaa mutta sarkasmilla on selvä kohde, jota voidaan tulkita jopa uhriksi.
3: Ironiassa huumori ja hauskuuttaminen on korostettua. Sarkasmissa myös provokaatio ja suututus on tärkeässä roolissa.
4: Ironia on se, jota sinun kanssasi samaa mieltä tekevät sanovat ja joka huvittaa itseäsi. Sarkasmi on sitä, mitä vastustajasi tekevät sinulle.
5: Ironia on mustaa huumoria, sarkasmi on ilkeää huumoria.
En usko että yksikään näistä kuvaa koko ironian ja sarkasmin välistä eroa. Mutta niiden kautta siitä saa irti jotain olennaista ja ironisuudesta, sarkastisuudesta sekä niiden suhteesta toisiinsa.
Kuulemani mukaan suomalaiset ovat hyviä erottamaan ironian ja sarkasmin toisistaan. USA:ssa käsitteet ovat yhteenliittyneempiä kuin täällä. Tämä tarkoittaa sitä että "finnit" erottelevat ja luokittelevat tätä osaa ja suuri osa tämäntapaisesta vitsailusta hujahtaa amerikkalaiselta yleisöltä "yli hilseen". Toisaalta suomalaisia vaivaa tietty vakavamielisyys ja he itse asiassa huomaavat ironian ja sarkasmin läsnäolon hyvinkin harvoin. Asiat otetaan enemmän kuin ne sanotaan. Toisin sanoen amerikkalainen tunnistaa usein että "now I got my brain raped" mutta ei tiedä kuinka se tapahtuu. Suomalaiset huomaavat vain "vakavimmat aivoraiskaustapaukset", mutta kun havahtuminen on tehty, analyysi siitä mitä tapahtuu onnistuu kyllä.
Kirjoittajaa inhottaa puhua ihmisistä ja huumorintajusta keskiarvoina ja eksaktina asiantilana, mutta hän ei tekisi niin jos olisi siitä aidosti pahoillaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!