Carl Barksin piirtämä "Aku Ankka Eksyksissä" -strippi on ilmestynyt esimerkiksi "Aku Ankka savulentäjänä - ja muita Aku Ankan parhaita" -albumissa. Albumissa on kysymys lastenkasvatuksesta. Aku Ankka on veljenpoikineen metsässä. Vastavoimana esiintyy nainen, joka pitää lapsiaan remmissä kuin koiria. Aku antaa lapsilleen vapautta. Remmissä lapsia pitävä on huolestunut tästä vastuuttomuudesta. Akulla on kuitenkin mainio ratkaisu ongelmaan. Hänellä on lasten paikoittamista varten kone. Lapset saavat liikkumatilaa, mutta heidät saa kiinni. Aku Ankalla on geigermittari. Ja velhenpoikiensa säteilyarvoista Aku Ankka ylpeänä kertoo informaatiota lauseessa "Heidän lakeissaan on uraaninapit." Veljenpoikien kommentti "Sulje putki! Sen tikitys hermostuttaa minua." on sitten jotain joka näyttää Akun vanhemmuuden jossakin hyvinkin uudessa valossa.
Taustalla on tietysti se, että radioaktiivisuudesta on saatu sittemmin uutta tietoa. Ja nykyisin meillä on erilaista teknologiaa, joka perustuu radioaktiivisen uraanin sijasta erilaiseen aaltoliikkeeseen, radioaaltoihin. (Radiolähetin tuntuu vähemmän pahalta kuin radioaktiivinen lähetin.) Radioaktiivisuus on tuntunut varmasti yhtä hauskalta ja jännittävältä ajautkselta kuin se, miten DDT nähtiin aikanaan arvokkaana ratkaisuna, koska senkään epämukavista sivuilmiöistä ei vielä tiedetty.
Kuitenkin vanhemmuus ja monet muut asiat ovat juuri tämänlaisia. Ne voivat näyttää hyviltä ideoilta. Kuitenkin tiedon edetessä näkemys voi näyttää vanhanaikaiselta, eli näkemykseltä johon on joskus uskottu mutta joka ei ole nykyisin enää perusteltu ja hyvä. Aku Ankkaa on vaikea tuomita, vaikka hänen tekonsa näyttää nykylukijan silmään varsin järkyttävältä. Akun vanhemmuusnäkemys itsessään näyttää sitäpaitsi modernimmalta ja toimivammalta kuin liekavanhemmuus. Aku Ankka on tajunnut että valvonnan nimissä lasten vapautta ei saa täysin viedä, ja että lapsiin täytyy myös luottaa tietyssä rajoissa, ja antaa heille päätäntävaltaa "terveissä raameissa". (Aku tietää että hänen veljenpoikansa tekevät ihan järkeviä asioita, esimerkiksi kyseisessä sarjakuvassa pojat opettelevat maanmittausta.)
Mutta hän ei kuitenkaan ole halunnut luopua valvonnan ja siihen liittyvän auttamisen ja vastuun osasta. Tätä dilemmaan ratkaisemaan hän on hakenut apua teknologiasta. Tässä olisi jotain opittavaa kännykkävanhemmillakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!