tiistai 12. heinäkuuta 2011

Sivistynyt

Sivistys on sanana positiivinen ja käytetty. Esimerkiksi Ojanen kuvaa "Sivistyksen filosofiassa" sitä että Suomi on sivistysvaltio : "Voidaan sanoa, että Suomi on sivistysvaltio sanan hyvin kirjaimellisessa merkityksessä. Suomi valtiona ja kansakuntana ensinnäkin nousi tai luotiin tietoisesti nimenomaan sivistyksen idean pohjalta, mutta lisäksi suomalainen perinne korosti aivan erityisesti valtion positiivista roolia sivistystekijänä." Sivistysvaltion käsite kuulostaa tietysti hyvin arvokkaalta.

Kuitenkin sivistys on hyvin monimuotoinen - eli epämääräinen - termi, joka tarkoittaa eri ihmisille hyvinkin eri asioita. "sivistys voi olla mitä vaan, käytöstavoista kielitaitoon, riippuu keneltä asiaa kysyy. matti klingelle se on käytöstapoja ja historiantuntemusta, lasolia päivätyökseen juovalle sivistys voi olla sitä, että kalelle jätetään huikka. puhutaan sydämen sivistyksestä. sanapari on tuttu monien vaikuttajien syntymäpäivähaastatteluista. sympaattista, mutta epämääräistä. sillä tarkoitetaan ilmeisesti sitä, että ihminen voi ymmärtää somaleita ja sibeliusta, vaikka ei ole lukenut maahanmuuttoviranomaisten raportteja eikä säveltäjämestarin partituureja." Toisille sivistys tarkoittaa laajaa jargonvarastoa. Toiselle etiketin tuntevaa, muodikkaisiin pukuihin pukeutuvaa ahkeraa oopperassakävijää. Sivistynyt voi viitata valistuksen ajan ideoita seuraavaan kirjatoukkaan kuin romanttissävyiseen kaunosieluiseen maailmanmieheen. Sivistyksen mittarien moninaisuus johtaa siihen että esimerkiksi jonkun ihmisen määrittely sivistyneeksi tai eisivistyneeksi on hyvinkin vaikeaa. Sivistyneeksi kutsuminen kertookin likimain omista mieltymyksistä ja arvostuksista.

Sivistys tuntuu pitävän sisällään kulttuurin hyvin monisäikeisesti. Ainakin tiede tuntuu olevan sivistystä - perusteet jopa sitä ns. "yleissivistystä" joka ei ole ilmeisesti elitististä sivistystä ja vain harvojen etuoikeus - Samoin taidekulttuuri. Ja tapakulttuuri, joka voi sisältää ohjeita siitä onko haarukka lautasen oikealla vai vasemmalla puolella, miten shampanjalasia tulee pitää kädessä, miten lesken avioehdotuksesta kieltäydytään kohteliaasti ja että pitää antaa Kakelle huikka. Lopussa on kyse painotuksista ja priorisoinneista ; Painotuksen vuoksi toiset korostavat autenttisuutta ja toiset etiketinmukaisten tapojen tuntemista, joka on eräänlaista kohteliaisuudesta tehtyä näyttelemistä.

Kulttuuri -termi tuntuu tuovan ymmärrystä sivistykseen. Epämääräinen muuttuisi sen avulla käsitettäväksi. Kuitenkin kulttuurin yhdistäminen sivistykseen on tosin vaikeaa, koska kulttuuri on samaan tapaan hyvin monimutkainen ja epämääräinen käsite. On itse asiassa vaikeaa sanoa ovatko kulttuuri ja sivistys itse asiassa toisiaan vastaavia asioita ; Jos ihmisellä on kulttuurintutnemusta hän on sivistynyt. Jos sivistys on kulttuuria, on sivistyneisyyden määritteleminen kehämääritelmä. Tämänlaisia kehämääritelmiä on vaikeaa tunnistaa, sillä kehäpäätelmäluonne kätketään siten että kehäpäättelyn toinen osa korvataan synonyymillään. Se, että sanoo että "Kisut ovat kissimirrejä" on luonteeltaan kehäinen, kun tajuaa että kisu ja kissimirri ovat synonyymejä. Ymmärrystä ei yksinkertaisesti lisää se, että sanoo että "kissat ovat kissoja".

Näin ollen sivistyksen kanssa käy lohdulliseksi ; Kun asian voi määritellä monella tavalla, voi jokainen valita sen sosiaalisuuden määritelmän jonka kautta hän on sosiaalinen. ~ Jokainen voi olla voittaja, jos voittaminen määritellään riittävän joustavasti ja tilannekohtaisesti. Valitettavasti tämä vie sen uniikin erikoislaatuisuuden tunteen sellaisista lausumista joissa korostetaan sitä miten "Suomi on sivistysvaltio". Vasta kertomalla sen sivistysken ihanteen, minkä mukaan Suomi täyttää sivistyksen saadaan selvyys siitä minkälainen Suomi on. Ja samalla selviää mikä on lausujan arvo(stus)maailma.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.

Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.

Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.

Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.

Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.

En carde ; Sa varaudu!