Shakespearen nimeen liitetään helposti syvällisyys ja harkittuus. Joskus hän kuitenkin yllättää. Tälläinen on esimerkiksi Shakespearen "Talvinen tarina", jossa kuningas Leontes haluaa kuningatar Hermionen hengiltä. Samalla haluna on päästä eroon yhteisistä lapsista. Toimeen laitetaan Antigonus. Hän vie vauvan hiekkarannalle, ja valmistelee surmatyötä Shakespearen tapaan pitämällä yksinpuhelun. Tilanne ratkeaa sillä että Shakespeare kirjoitti lyhyen ohjeen. Englanninkielellä "Winters tale" sanoo "Antigonus exits, pursued by a bear." (Suomennos on otsikossa) Hänestä ei enää sen koomin kuulla.
Täysin pohjustamaton ja tarinaan muutoin kuulumaton, karhu, on ikään kuin juonta ohjaava deus ex machina. "Halpana ja helppona" tarinanohjausrakenteena pidetty ratkaisu. Komediaan yllätys kenties kuuluu. Mutta yleensä niissäkin vitsiä rakennetaan toistolla. Jos Shakespeaern näytelmän olisi tehnyt komediaelokuvaohjaaja, pitkin elokuvaa näytettäisiin pätkiä jossa Antonius juoksee karhu perässään muutoin asiaankuulumattomasti.
Mutta kun kyseessä on Shakespeare, kyseessä ei tietysti voi olla halpa temppu. Vaan se, että hän harkitusti korostaa elämän yllätyksellisyyttä ja sitä miten kaikkia asioita ei ovelinkaan juonittelija kykene ottamaan huomioon. Kenties mukaan saadaan kauniita ajatuksia Jumalallisesta ohjauksesta ja kaitselmuskesta, joka ohjaa tapahtumia juuri tälläisten ennustamattomien elementtien voimalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!