Norjassa sensuroitiin tietokonepelejä. Tietokonepelejä on helppo syyttää. Ja yhteyskin löytyy likimain aina, koska sensuroidut tietokonepelit ovat ajan suosituimpia pelejä ; Jos kaikki pesevät hampaat, ei hammasharjan löytäminen likimain kaikilta murhaajilta kuitenkaan merkitse mitään. Jos "korrelaatio ei tarkoita kausaatiota" on klisee, on populaarius ei ole sama kuin kausaatio epäklisee koska se on vielä monta tasoa epävarmempi logiikan hyppäys.Minusta oli mukavaa käydä kuuntelemassa "Ropecon 2011" kunniavieraiden omiin pelikokemuksiin liittyvää katsausta roolipelaamisen historiasta. On selvää, että roolipeleihin liittyvä joukkohysteria mainittiin. Roolipelaaminen kun liitettiin aikanaan itsemurhiin ja saatananpalvontaan. Pelaajien todellisuudentajun kerrottiin vääristyvän.
Oli hauskaa kuulla, miten 9 vuotiaan roolipelaajan äiti oli näyttänyt varoittelevan dokumentin. Se oli näyttänyt todella typerältä jopa lapsen silmiin. Muutenkin ilmiö näytti näin jälkikäteen huvittavalta;
Juttelussa ihmeteltiin varoittelijoiden fiksoitumista nimen omaan "D&D" -pelin kritisointiin. Muita pelejä ei ikäänkuin edes huomattu. D&D kun on luonteeltaan melko kevythenkinen luolastorymyämispohja. Sellainen josta on vaikeaa nähdä mitään kovin synkkää. Sen sijaan 1981 ilmestynyt "Call of Chuthulhu" -pelisarja sen sijaan jäi huomaamatta. Kyseinen pelisarja toi eteen uudenlaisen asetelman ; Ennen pelaajat olivat sankareita. Call of Chuthulhussa taas oli kauhuelementti, jossa ytimessä on se, että pelaajilla ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia. Kysymys on häviämispelistä, jossa pelaajan mielenterveys romahtaa pitkin matkaa pelin kauhuelementtien vuoksi. Kauheat saatanalliset voimat ja kauhuelementit jäivät huomaamatta. Kevyttä peliä kritisoitiin ja hyvinkin raskaita teemoja sisälläänpitänyt systeemi pääsi ikään kuin kokonaan kritiikkimyllyn ohi - vaikka sekin oli varsin suosittu pelisysteemi!
Pääsyy taisi olla se, että kriitikot eivät tunteneet kritiikkinsä kohdetta. D&D oli näkyvä ja koko piirin symboli. Siis hieman kuten "Harry Potter" nykymaailmassa vertautuu kaikkeen fantasiagenreen ja fundamentalistien varoittelupiirit (samainen ryhmittymä joka kohkasi roolipeleistä) keskittyvät suorastaan ihmetyttävällä innolla vain siihen.
Lisäksi vieraat kertoivat että varoittelu oli todennäköisesti hyvää mainontaa. Kohkaamisen jälkeen ihmiset kuulivat pelin olemassaolosta, moni halusi ottaa selvää. Ja lisäksi kielletyn leima kiehtoo etenkin nuoria.
Jotenkin odotan ja toivon tiettyjen pelien myynnin lisääntymistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!