Muutostakin muuttuvampi.

"Until you stop focussing on the "obvious" cases, and start paying attention to as many as you can find. I have what I call the "esoteric method": look for cases that don't fit the current categories and then go look and see if that is more general than you might think."
(John Wilkins, "Philosophy and evolution")

Evoluutiofilosofi John Wilkins on kirjoittanut siitä, miten ihmiset ovat käsitelleet muuttumista. Aristoteles ja Platon kannattivat muuttumatonta maailmaa, jossa häiriö oli jonkinlaista korruptiota. Herakleitoksen näkemyksessä maailma muuttui koko ajan, jolloin mikään ei ole muuttumatonta, jolloin riskinä on että koherenssi ja selvyys häviää. Evoluutio on yrittänyt selventää maailmaa tarttumalla erilaisiin konsepteihin. Muuttuvaa "Herakleitoksen maailmaa" on käsitelty "Platonin tapaan".

Esimerkiksi kun puhutaan valinnasta ja sen yksiköistä, eli siitä onko valinta ryhmä, laji, yksilö vai geenitasolla, luodaan malli jossa rajataan tietty asia pysyväksi ja kaikki muu kuvataan ikään kuin suhteessa tähän. Kun yksi asia rajataan pysyväksi, voidaan muiden asioiden muuttuminen kuvata tämän ympärillä.

Biologia on kuitenkin aina pullollaan poikkeuksia. Piirteillä voi olla keskiarvo, mutta tämän sisällä on muutoksia ja eroja. Tätä kautta biologiassa tapahtuu melko usein katsantotavan muuttumisia. Poikkeuksia katsomalla voidaan huomata, että poikkeukset voivat olla yleisempiä kuin on ajateltu, ja tästä päästään pidemmälle. Näin esimerkiksi vanhasta uskomuksesta, jonka mukaan seksuaalinen lisääntyminen olisi pääsääntö ja aseksuaalinen lisääntyminen olisi poikkeus. Poikkeuksia on kuitenkin paljon, ja tätä kautta saadaan paljon tutkittavaa.

Wilkinsin mukaan asia on varsin yksinkertainen. Ei ole mitään muuttumatonta lajistoa. Eliöt eivät kiivi kehityksen portaita eteenpäin. Jokainen laji kehittyy koko ajan. Evoluutiossa tarkkaillaan sellaisia asioita, kuin populaatioita ja lajeja. Niissä tapahtuvia muutoksia tarkkaillaan. Mutta laji ei ole muuttumaton. Wilkins vertaakin lajia raajaan ja muihin ominaisuuksiin ; "species is like any other property of organisms, something that has evolved in its own way. The reason there is no universal notion of species for the same reason there is no universal notion of leg: species, like legs, are the outcome of evolution."
1: Tämänlainen muutos on ilmeisen vaikeaa huomata, ainakin jos on kreationisti ja muutenkin totaalisen kädetön amatööri. Etenkin kreationistit ajattelevat lajeja "muuttumattomina", jossa evoluutio nähdään jonain suorana hierarkiaketjuna. Näin selittyy esimerkiksi Ray Comfortin vaatimukset ; Hänestä evoluution hakema välimuoto olisi vaikkapa eliö, joka on puoliksi krokotiili ja puoliksi ankka. Kuitenkin kun sekä krokotiili, että ankka ovat kehittyneet, on näiden kahden välisellä yhteisellä muodolla hyvinkin paljon eroja.

Evoluutio on mutkikkaampaa. Myers kirjoitti selventävää materiaalia siitä, miten evoluutio ei ole pelkkä geenit ja luonnonvalinta. Evoluutiossa on populaatioita, ja geenien yhteisvaikutuksia. Geenien yhteisvaikutuksen verkosto on joustava ja osa niistä reagoi ympäristönmuutoksiin, eli toimivat eri tilanteissa eri tavoin. Ja tämä tekee evoluutiosta nopeamman ja voimakkaammin sopeuttavan, kuin pelkkä yhden geenin mutaatio+luonnonvalinta joka fiksoi geenin niin että se on koko populaatiossa.

Tämä muuttaa tilannetta siten, että valtaosa mutaatioistakin ei vain katoa tai yleisty luonnonvalinnan kautta. On valtavasti neutraalia variaatioita, joita ohjaa geneettinen ajautuminen. Ne vaikuttavat kuitenkin toisien geenien kanssa. "A single mutation rarely has a significant effect on a feature, but the combination of multiple mutations may have a detectable or even novel effect that can be seen by natural selection." Myers muistuttaa että neutraalit mutaatiot lisäävät populaation variaatiota, ja sillä on hyvin suuri merkitys. Se tarjoaa tilaa evolutiiviselle potentiaalille. Jossain tilanteissa se, että populaatiossa on paljon erilaisia, voi tarjota tilaa hyvin nopealle populaatiotason muutokselle. Näin ollen myös variaatio ja sen syntyminen on tärkeää.

Evoluutiolla on valtava joustavuus. Se on kompleksisempi kuin voisi ensivilkaisulla ajatella. Sen ongelmana on tosin se, että siinä missä yleistä suhteellisuusteoriaa pidetään vaikeana - vaikka siinä on periaatteessa vähän kaavoja - jokainen ajattelee että hän osaa evoluution vähintään "kohtuu hyvin". Evoluution ongelmana on se, että sitä pidetään helppona.

En voi olla tuomatta esiin Gouldin huomioita "Ihmeellinen elämä" -kirjassaan. Hän huomautteli miten evoluutiota kuvataan kuvasarjalla jossa on ideana tikapuita kiipeävä hierarkia apinasta ihmiseksi. Hän huomautteli siitä, miten evoluutioon liitetään narraatiota jossa ihmisyyden synty nähdään ikään kuin seikkailuna, jossa on taisteltu ja voitettu. Näiden ongelmien syvyydestä kertoo se, että vielä nykyään, kauan tuon kirjan kirjoittamisesta, moni kreationisti viittaa näihin tarinoihin, ja he pitävät niitä evoluutioteorian tieteellisinä ongelmina, eivät kansanomaisen evoluutiotulkinnan kulttuurisena ongelmina.