Outo asia vartijan hommissa on se, että sinun odotetaan toimivan stereotyyppisesti. Ja jos et toimi näin, sinulta vaaditaan sitä.Jostain syystä rikas kiinnijäänyt suutahtaa hyvin usein siitä, että hänenlaistaan ihmistä edes epäillään, saati että tarkastetaan ja tästä jäädään kiinni. Koska ne ovat ne pultsarit jotka varastavat. Kun tämän sanoo henkilö, joka on jäänyt "verekseltään" erinäköisiä varsin kalliita mutta maksamattomia asioita merkkilaukussaan, lause saa uusia vääntöjä.
1: Mutta kun heille kuitenkin puhuu ihminen, joka tunkee laiskaa päätään heidän kauppakasseihinsa, ja tekee tämän luottamukseen vedoten, on siinäkin jotain kummallista. Epäluottamuksestahan siinä on kysymys. Sitä voi aina yrittää tietysti selitellä itselleen, että salailu on syy valvoa, ja tätä kautta kokea että ei ollut kyyläämässä, vaan penäämässä oikeuksia.
Asia voisi olla huvittava, mutta aseman mukana tulee helposti valtaa. He ja heidän suhteensa voivat tuottaa ongelmia. Tai oikeammin lisävaivaa. Pultsareiden pulella taas ei ole oikein kukaan. Missä lienevätkään ne heidän lakimiesystävänsä, mutta eivät ainakaan käytettävissä -tai käytössä. (Kertooko lakimiehistä vai pultsareista vai molemmista.)
Ehkäpä rikas myymälävaras on ymmärtänyt sen, että stereotypiaa seuraamalla kaikki säilyy muuttumattomana ja ennallaan. Poikkeminen tästä tuo muutosta, jotka voivat olla ylimääräisiä vaikeuksia tai mitä milloinkin.
Kuvan patsas on Helsingissä. Tekstissä lukee "Arvo Kustaa Parkkila / 31. 1. 1905 - 23. 9. 1978 / Ihminen nousee roskalaatikosta."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!