Ihmiset tavoittelevat nykyään yllättävän voimakkaasti onnellisuutta. Tai oikeastaan he ovat tavoitelleet sitä aina. Onhan onnellisuus liitetty tarkoituksenmukaisuuteen ja hyvään elämään jo Aristoteleen aikoina. Mutta usein onnellisuutta on tavoiteltu välineellisemmin. On haluttu noudattaa tiettyä ideologiaa, jonka lopputulos se on. Nykyisin onnellisuuden tavoittelutiet ovat sirpaleiset ja monet. Jokainen tekee oman kollaasinsa. Mutta onnellisuus ja sen tavoittelu yhdistää. Asiasta puhutaan sen nimellä.Onnellisuus onkin hyvin yksilökohtainen asia. Kaikki haluavat sitä, mutta onnelliset tilat näyttävät keskenään hyvin erilaisilta. Kaikille yhteistä tavoite -elämää ei ole. Onnellisuuden kohdalla onkin siitä harvinainen ilo, että kaikki voivat olla oikeassa samanaikaisesti. Kuitenkin tässäkin asiassa on paljonkin erilaisia lähestymistapoja.
Onnellisuutta tavoittelevat voidaan karkeasti jakaa yrittäjiin ja tyytyjiin. Molemmat näkemykset hakevat voimansa optimismista ja vastustavansa pessimismiä. Se, mitä optimismi ja pessimismi sitten tarkoittavat, onkin näiden kesken hyvin erilainen.
1: Yrittäjät asettavat jonkinlaisen tavoitteen, jota kohti pyrkivät. He ponnistelevat ja saavuttavat tuloksia. Yrittäjien näkemyksessä pessimismi tarkoittaa luovuttamista kesken. Vahvimmillaan luovuttamista vastustetaan siten, että epäonnistumisen olemassaolo jopa kielletään ; Epäonnistunut ei vain ole yrittänyt tarpeeksi. Tästä syntyy "itsensäennustavuus". Eli pessimisti ei joko yritä tai luovuttaa kesken - ja ei taatusti onnistu. Optimisti yrittää eikä luovuta ja onnistuu.
2: Tyytyjät taas katsovat että maailmassa on paljon hyvää, joka ikään kuin tipahtaa syliin kun vain osaa katsoa. Tässä pessimismi on sitä että ei osaa katsoa oikein ja tästä syntyy tyytymättömyys nykytilaan. Kun asiaa lähestyy näin, rakentuu helposti "askeettisempi ja laiskempi" elämäntapa.
Molemmissa ongelman ydin on tietysti siinä että on ihanneminä ja -elämä. Jonkinlainen näkemys hyvästä elämästä. Oma itse on jotenkin tästä poikkeava. Kuilu on välissä, ja tämä kuilu on molemmilla pessimismin lähde. Kuitenkin yksityiskohtatasolla eri maailmankuvat suorastaan kisaavat keskenään. Tyytyjä kaventaa kuilua, korjaa näkemyksiä hyvästä elämästä.
Yrittäjä taas yrittää lähentyä tavoitetta. Tyytyjä nautiskelee passiivisesti, joka näyttää yrittäjän silmään luovuttamiselta eli pessimismin toteutumiselta. Yrittäjä taas kipittää eteenpäin, joka näyttää tyytyjän silmään siltä että hän ei osaa nauttia elämästä, vaan siirtää onnellisuutta ikään kuin myöhemmäksi, aikaan "sitten kun pääsen eläkkeelle".
Tosin en usko että oikein kukaan on puhtaasti yhtä tyyppiä.
Esimerkiksi harjoittelussa asetetaan usein välitavoitteita. Niiden saavuttaminen vaatii vähän työtä, ja niitä kautta voidaan olla onnellisia puuhatessa "jo ennen eläkeikää". Samoin työskentelyä voidaan rikkoa rytmillä, kuten vapaapäivillä ja lomilla. Ja laiskinkin sohvaperuna painaa kaukosäätimen nappia saadakseen elämänsä muuttumaan paremmaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!