Yli -ihminen antisankarina.

"That's right. I'm subjecting a 12 -year old to a battery of dangerous and invasive tests to avoid being bored." ... "Okay, maybe I would do that, but I'm not."
("House M.D.", "Kids")

Televisiosarjan "House" päähahmo on hyvin poikkeuksellinen sankarivalinta. Siinä missä vanhastaan sankarille on annettu roppakaupalla ihailtavia ominaisuuksia, on House monine epämiellyttävine piirteineen ja vammoineen ja destruktiivisine elämäntapoineen varsin konnamainen. Tätä kautta häntä voitaisiin pitää antisankarina, ei sankarina.

Antisankarissa on sankaruudestaan huolimatta heikkouksia ja pahuutta. Tämä normaalisti lähentää ihmistä hahmoon, koska sankari inhimillistyy kiiltokuvasta ja ihanteesta. Antisankari lähestyy arki -ihmistä, sankari taas on vahvemmin epätavallinen.

Kuitenkin House on samalla hyvin vahvasti yli -ihminen.

Nimenomaisesti siinä mielessä, miten Nietzsche ajoi tätä käsitettä ; House ei seuraa yleisiä ohjeita. Tämä kapina näyttäytyy etenkin Housen tavassa kohdella Cuddyn käskyjä, kehoituksia ja määräyksiä. House ei ole nihilisti, vaan toimii omien päämääriensä suhteen. Kukaan sarjaa seurannut ei pidä Housea vain ilkeänä. House ratkoo sairauksien tuomia haasteita ja tämä on hänen tavoitteensa.

Orjamoraalin kielto on sarjassa hyvinkin mutkikkaalla tasolla läsnä. Esimerkiksi 5 tuotantokauden jaksossa "Games" on jutustelua jossa House kiinnostuu väärästä diagnoosista, jossa terve oli vahingossa diagnosoitu kuolevaksi syöpäpotilaaksi. Toisin sanoen kuolemansairaalle päästään kertomaan että hän onkin aivan terve. House kuvaa tilannetta sanalla "intresting". Wilson ihmettelee miksi käyttää juuri tätä sanaa. House vastaa "Because I'm interested. When I'm interested, I describe the things that make me interested as interesting." Wilson huomauttaa että ihmisillä on tapana käyttää etiikkasävytteisempiä sanoja "Most people would say "good", possibly "great". Why aren't you able to just enjoy...?" House valittaa "Why aren't other people able to just be interested?" Jutustelu(kin) kuvaa sitä miten House on nimen omaan "hyvän ja pahan tuolla puolen".

Myös Housen tavat, joihin liittyy esimerkiksi huumeiden vetämistä, näyttäytyvät Nietzsche -lasien läpi aivan uudenlaisilta ; Yli -ihminen hakee tasapainoa "Apollonin" ja "Dionysoksen" välillä; Ne ovat toistensa vastakohtia ja molempien väliltä on löydettävä jokin suhde. Dionysos on kohtuuttomuutta jossa impulsiivinen tunnemaailmakin on mukana. Äärimmäisyys ja kohtuuttomuus kuvaavat Dionyysistä luonnetta hyvin. Apollon taas on kohtuullinen, rationaalinen, looginen, omat rajansa tunteva. Housen diagnoosikyky ja terävä äly ovat selvästi Apollonisia. Tätä hän tasapainottaa monella kohtuuttomalla tavalla, jotka ovat selvästi Dionysisiä.

Housella on myös vahva sublimaatio. Sarjassa on vihjattu useassa jaksossa siitä että Housen jalkakipu johtaa parempaan diagnoosintekoon. House on kenties kärttyisä, mutta kärsimys on muuttunut myös joksikin jalommaksi. House parantaa sairaita tehokkaasti koska hänen elämäsä on fucked up.

Alkupuolella oli jakso "DNR" jossa House paransi muusikon, joka selitti että ammatin harjoittaminen on vienyt häneltä niin paljon aikaa elämästä että siinä ei ole ammatin lisäksi mitään muuta. Tämä uhraaminen saavutusten eteen on sekin hyvin Nietzschen yli -ihmiselle tyypillistä.

Sankaruus tarinankerronnan tulkinnassa.

House -esimerkki on tietysti siitä mielenkiintoinen, että se mutkistaa koko antisankarin ja sankarin välisen kuilun. Nietzscheläisittäin katsoen House on lähes virheetön sankari. Kuitenkin hyvin moni muu katsoisi että tälläinen hahmo on liian viallinen ollakseen tyylipuhdas sankari ja antaa siksi hahmolle antisankarin leiman.

Molemmat tulkinnat ovat tavallaan oikeassa. Ero syntyy kontekstista, jonka läpi asiaa tarkastellaan.