Parisuhde.
Ennen parisuhteessa korostettiin pysyvyyttä. Parisuhde tarjosi vakautta. Siksi ytimeen nousi avioliittoon meneminen. Avioliittoa korostettiin myötä- ja vastamäissä. Tämä tarkoitti sitä että parisuhteen ongelmia haluttiin korjata. Vaihtaminen ei tullut kysymykseen.
Sittemmin parisuhdetta pidettiin niin tärkeänä osana elämää, että ollaan valmiita vaihtamaan se, jos siihen ei olla tyytyväisiä. Tätä kautta huonoa parisuhdetta ei suostuta jatkamaan. Tätä kautta eroaminen ja uuden parisuhteen hakeminen tarjoaa onnellisuutta jota vanhassa pysyminen ei tarjonnut.
Lapset.
Ennen isän ja äidin eroamista ei katsottu hyvänä. Yhdessä täytyi pysyä vähintään lasten vuoksi. Tätä kautta lapselle tarjottiin molemmat vanhemmat. Tätä kautta onnettomassa parisuhteessa sinnittely oli tärkeää. Ajateltiin että jos toinen vanhempi lähtee, lapsi kokee sen hylkäämisenä ja tulee onnettomaksi.
Sittemmin on ajateltu että lapsen ei ole hyvä elää tilanteessa jossa kylmät välit, vihottelu, ja riitely värittävät. Jos vanhempiensa kesken on vain aggressiivista tai kylmänilkeää kanssakäymistä, se ahdistaa lasta. Siksi avioero lasten vuoksi olisi periaatteessa vaihtoehto.
Auto.
Kysymys on tavallaan siitä että jos on huono auto, täytyykö se viedä korjaamolle vai romuttamolle / ostaako uusi auto vai fiilata vanhaa. Tähän tilanteeseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Asiaan vaikuttavat esimerkiksi korjauksen vaikeus, osien saatavuus ja hinta ja parempien autojen saatavuus sekä hinta. Sekä yleinen oma varallisuus.
Samaan tapaan perheessäkin ongelmissa on takana monenlaisia elementtejä. Toiset luonneviat voi parantaa, osa on synnynnäisiä tai ainakin mahdottomia - tai lähes mahdottomia - korjata. Myös ihmisten voimavarat ovat erilaisia. Joku kestää sitä että häntä pilkataan, se voi tuntua jossain määrin jopa hauskalta ja huvittavalta. Toinen kokee tämän julmana pilkkana ja menettää yöunensa. Perheväkivallankin kohdalla skaala on todennäköisesti kapeampi, mutta hajontaa on silti olemassa.
Kuvan graffiti on Korsossa, kuvaamisen hetkellä maali tuoksui vielä. Blogauksen kirjoittamisen hetkellä kuva on reippaan päivän ikäinen. Kuvan auto taas oli aikanaan, muutama vuosi sitten, samoissa opiskelija -asunnoissa asuvan käytössä. Toisille kaamea hoppa, toisille unelmien ajopeli. Vinkeä teksti vihjaa sen olevan käyttökelpoisuudessaan suojaava. Sellaisen avulla ns. "vaikeassa perheessä" voi kenties elellä ja oleilla?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!