"Scientific American (Aug. 2010)" sisälsi Lawrence Kraussin kirjoituksen otsikolla "Faith and Foolishness". Siinä aiheena oli koulutusjärjestelmän kartoitus. Koulutusjärjestelmän onnistumisia kun mitataan erilaisilla testeillä. Amerikkalaiset ovat usein pärjänneet niissä huonosti. Syynä on esimerkiksi evoluution ja big bangin käsittäminen. Usea ei hyväksy näitä asioita.
Itse asiassa näiden aiheiden kohdalla esille nousee kannanotto siihen että koska useiden uskontojen näkemykset eivät hyväksy niitä. Koska esimerkiksi evoluutioteorialla - ja hieman yllättäen Big Bang -teorialla - on ikävä spillover effect joidenkin uskolle, eli he eivät voi pitää vakaumustaan ja uskoa evoluutioon, ei evoluutiosta kysymystä pidetä kohteliaana tai edes sallittuna. Muistutetaan että usko ja tiede on pidettävä erillään.
Kraussin mukaan tämä kertoo siitä että uskonto on vahvemmassa asemassa kuin tiede. Jos tiede rikkoo jotain uskonnollista tabua, sen arvo pitää heittää syrjään. Sen esiintuonti on epäkunnioittavaa ja väärin. Krauss oli samalla huomannut että juuri samat sensuroimista vaativat tahot vaativat myös keskimäärin enemmän avoimuutta Näkemyksistä olisi keskusteltava avoimemmin.
Kraussista tässä on selvä epäsymmetria : Jos näkemys on uskonnonvastainen mutta tiedemaailman vallitseva paradigma, siitä pitää puhua ikään kuin häpeillen. Mutta epätieteelliset näkemykset pitää esittää tieteellisinä koska mielipiteenvapaus. Samat tahot vaativat samanaikaisesti sensuuria että lisääntynyttä keskustelua.
USA:ssa fundamentalistit näkevät tämän tietysti aivan konsistenttina. Evoluutio ja alkuräjähdys ovat heistä epätotta ja niitä vastustetaan. Ja koska tiedemaailma ei hyväksy heidän totuuttaan, vaan pidättäytyy esimerkiksi evoluutiossa ja big bangissa, se vainoaa.
Kirjoittaja kannattaa ns. gang bang -teoriaa. Siinä keskiössä on se, että ei uskota seksin ja lapsien väliseen yhteyteen. Sellainen on vain seksihullujen mytologiaa. Sen sijaan luotetaan kansanperinteen suosimaan ulkosynnyttimeen jota ei tarkemmin identifioida mutta joka saattaa olla haikara. Hän on tyrmistynyt siitä miten tämä vakava aihe yritetään sensuroida tiukasti. Se saa osakseen julmaa naureskelua eikä sen tieteellisiin väitteisiin edes oteta vakavasti kantaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!