Tuota kuvannee viereen laittamani kuva, jossa olen pyhäinhäväistyksenomaisesti piirtänyt punaisella miekan dei Liberin tikaritekniikkaan. Tekniikka on tekniikoiden alkupuolelta, ja siinä kruunupää riistää toisen aseen itselleen. Valintani korostaa sitäkin, että pommeli on tikari niin hyvällä kuin pahallakin tavalla. Pommeliin voidaan käyttää kuin se olisi tikari ja siihen voidaan reagoida kuin se olisi tikari. (Useimmiten se teräosa tietysti kiinnostaa enemmän, olitpa "hyökkäämässä" tai "puolustamassa".)Tämä liittyy siihen kun pommelilla tehdään iskuja. Kun tehdään yielding, on kahva edessä. Tällöin sillä voidaan lyödä, lukottaa ja tehdä muita asioita. Nämä ovat rakenteeltaan samanlaisia kuin tikarilla tehdyt. Tätä korostaa tietysti se, että tikaria pidetään useimmiten "rystyasennossa". Samoin tähän tehdään vastareaktioita juuri samoin kuin - esimerkiksi päähän tuleva - pommeli olisi uhkaava tikari. Kun muistetaan miten miekka on kädessä, myös etäisyysasiat ovat olennaisesti samanlaisia. Tämä ei välttämättä tulisi muuten heti mieleen, koska miekalla on yleensä erilainen etäisyydenotto kuin tikarilla. Mutta kun lyöt pommelilla päähän (tms.) olet niin lähellä että tikarinkäytön soveltaminen sellaisenaan on kätevää.
Näin tänään muun muassa miten monia tikaritekniikoita tehtiin pitkällä miekalla tähän tapaan. Tietysti mukana oli myös lähestymistä ja muita vastaavia asioita. Kokonaisuutena se opetti tietysti se, miten Fiore dei Liberin systeemi on sisäisesti konsistentti. Samat periaatteet toimivat kaikessa tikarista eteenpäin. Näin taito ikään kuin rakentuu sisäisesti toinen toiseensa viitaten. Ja hyvä miekkamies osaa käyttää tikaria. (Toki tikari on itsessään tosi siisti ase. Minä tykkään!)
Loppuun on hauska laittaa kuva, jossa minun käteni on kiipelissä. Kuvassa oleva tekniikka on tehty pitkän miekan kahvalla. Mutta tikarilla se liittyy siihen jos toinen on yrittänyt disarmata, voidaan näin tämän ruojan käsi lukottaa. (Tämä on vastatekniikka pikkukuvassa esitettyyn temppuun, joten tämä tavallaan kuvallisesti sulkee ketjun yhteen.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!