tiistai 9. syyskuuta 2008

Italialaisen miekkailun perusasennot.

Erilaiset aloitusasennot ovat miekkailussa tärkeitä, koska ne antavat erilaisia hyökkäys ja puolustusominaisuuksia, joita voidaan käyttää strategisesti. Yleensä tyylit on rakennettu näiden ympärille. Yleisesti voidaan sanoa, että monet asennot löytyvät sekä italialaisesta että saksalaisesta miekkailusta. Niiden painoarvo vain on erilainen. Syykin on looginen: Asennot tarjoavat samat edut, mutta niiden ympärille voidaan sitten rakentaa hieman erilaisia systeemejä. Nekin kuitenkin voidaan vetää samoihin toimintaperiaatteisiin. Siksi voi olla hyödyllistä miettiä saksalaista miekkailua myös italialaisen miekkailun kautta. Italialaisessa systeemissä tärkeänä on Fiore dei Liberin nimeämät asennot. Asiasta tarkemmin kiinnostuneille löytyy swordschool of finlandin esittely näistä asennoista.

Dei Liberillä asennot on jaettu kolmeen tyyppiin, joka pohjautuu niiden strategisiin ominaisuuksiin. Nämä tyypit ovat:
1: Stabile on asentotyyppi, jossa keskitytään hyvään tasapainoon.
2: Pulsativa taas on asentotyyppi jotka antavat suuren voiman iskuun. Asennoista yleisiin on reagointi toisen miekkaan siten että tämä isketään syrjään, koska iskuun saa suuren voiman, vastustajan miekka saa kovan impulssin ja siirtyy syrjään keskilinjalta samalla avaten tien omalle vastahyökkäykselle. Itse olen huomannut tämän luokittelun olevan erittäin hyödyllisen: Oma suosikkitekniikkani (duplieren) perustuu juuri tähän ilmiöön.
3: Instabile taas on asento, joka melko usein esiintyy vain välimuotona. Niistä on hyvä siirtyä asennosta toiseen. Tosin itse suosin melko paljon posta di fenestran tyylistä asentoa, koska tämä sallii hyvin yieldingperustaiset puolustukset, joihin turvaudun jos ja kun "pulsativaperusta pettää" tai haluan vaihtelua joko henkilökohtaisista tai strategisista syistä.

Olen tietysti tehnyt karkeat tikku -ukkomallit asennoista:

klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.

Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.

Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.

Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.

Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.

En carde ; Sa varaudu!