lauantai 29. huhtikuuta 2017
Videoformaatin edut ovat selviä mutta kyseenalaisia...
Youtube -kanavani on vienyt paljon aikaa ja tämän vuoksi en ole kirjoittanut tänne niin paljoa. En ole hirveän tyytyväinen videoformaattiin. Koska videon rakenne on se mitä se on, vaaditaan helposti multimediatemppuiluja. ; Esimerkiksi mielenfilosofinen videoni ei olisi ollut helposti ymmärrettävä ilman videoon lisättyjä tekstejä.
Lataaminen ja editointi vaativat myös aika paljon aikaa. Virheiden korjaaminen on hyvin haasteellista ja muuta vastaavaa. Toisaalta editointi on uusi taitosetti ja sitä on ollut kiinnostava käyttää.
Videoiden tekemisessä on joitakin asioita joita olisi hyvin vaikeaa kuvata kirjoituksella. Tästä hyvnä esimerkkinä on filosofisesti hyvin köykäinen musiikista kertoiluni. Tilannetta on helpompi kuvata äänellä. Ihan siksi että äänen kuvailu on hankalampaa kuin itse äänen tuottamista.
Myös miekkailupuolella voi helpommin sönkötellä kun voi näyttää ilman että on kuvattava kaikki tekstimuodolla.
Toisaalta mukaan voidaan liittää myös näytelmällisiä ulottuvuuksia. Tämä tarjoaisi valtavasti vaihtoehtoja jos osaisin näytellä.
Sitä voisi jopa hyötyä siitä että olisi muusikko. Jota en ole.
Yleisesti ottaen videoformaatti näyttää tukevan ennen kaikkea ns. "pinnallisia esittämisen tapoja". Eipä ihme että tohtorinväitöskirjoja tavataan tehdä kirjallisena eikä esimerkiksi YouTube -muodossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!