perjantai 1. heinäkuuta 2016

Erikoinen areiopagi

Kun katsoo Areiopagin tämän hetken toimintaa, näyttää että siellä esiintyy runsain mitoin (a) kannanottoja siitä että jos kysytään "ovatko Tiede ja Uskonto Sodassa" niin vastaus on ei (b) kannanottoja siitä miten tieteisusko on väärin, skientismi huonoa ja tiede epäluotettavaa ja liian epävarmaa.

Tästä voisi päätellä että tieteen ja uskonnon kanta ei ole ainakaan helppo. Jos usko olisi tieteenmukaista niin sitten olisi helppoa vain selittää miksi tiede todistaa uskon. Koska näin ei tapahdu joudutaan tietenkin tekemään jotain muuta.

Kuten selittämään miten skientismi on eri asia kuin tiede, samalla kun korostetaan että uskomisen varmuuteen uskominen on ihan sama asia kuin usko. Mihin liittyen sitten ihmettelen miksi ihmeessä Areiopagilla käytetän niin paljo aikaa naturalistien dissaamiseen. (Joka on eri asia kuin skientismi ja muuttaa kysymyksen relevantiksi koska naturalismin ja skientismin suhde on samanlaatuinen kuin tieteen ja skientismin suhde.) Naturalismihan on filosofia joka tunnustaa oletuksenvaraisuutensa kuten uskontokin. Naturalismi ei välttämättä vaadi skientismiä.

Kaiken kaikkiaan näyttääkin siltä että areiopagin nerokasta nerokkaimmat uskovaiset ovat kovasti sellaisia että he kertovat että tiede ei ole ainut tapa tietää tai joista ei ole mitään yhtä tapaa tietää tai todistaa asioita. Mutta jotka sitten unohtavat tehdä sen oleellisen. Eli selittää miksi tämä vaihtoehtoinen tapa tietää on vähintään yhtä hyvin perusteltu kuin se tieteellinen metodiikka. Ja muutenkin unohtaa että saadakseen pohjaa itselleen ei riitä että haukkuu vastustajaa. Ihanne olisi että saisi paremman perustelupohjan kuin näillä kritisoiduilla. Itselleni riittäisi että argumentoitaisiin miksi olisivat yhtä hyviä. Mutta areiopagilta on haasteellista löytää mitään argumentteja teismin puolelle. Koska tärkeämpää on haukkua vihillisia. Ja tätä kautta näyttää siltä että skientistien karavaani kulkee ja uskovaisten koirat haukkuvat. (Pahoittelen rinnatusta joka tarpeettomasti loukkaa koiria.)

1 kommentti:

Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.

Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.

Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.

Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.

Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.

En carde ; Sa varaudu!