Sitä tietää että kesä on alkanut, kun rannoilla makaa kaikenlaista. Tänä kesänä pitäisi katsoa kateellisena jotain laiskana makaavaa mötköä/lötköä. Tavallisesti moisia näkyjä yritetään välttää. Mutta nyt siihen kannustetaan.
Toki laiskana makoilemisen katsomisesta voi tulla samanlainen olo kuin ihmisellä joka salakatsoisi mitä minä puuhaan kotona. Mutta että pitäisi samastumis-kateuskokemusta saada katsomalla salakameraa innolla kuin Axel Smith ; Reality-TV:tä salakuvattuna 24/7.
Ja silti, aina kun kääntyy katsomaan sitä salakuvakameraa, koska kuitenkin haluaa tirkistellä, niin siinä näkyy kivi ja lammikko aina. Ei muuta. Pelkkä kivi ja lammikkoa. Minulla on kiviä ja lammikoita kotonakin. Niillekin voi tulla elikoita joskus. Teoriassa. Mutta ei tule. Kuten ei norppaa sille tietylle kivellekään.
Itse asiassa todennäköisemmin tulee elikoita niille minun kiville. Viime päivinä olen päässyt tarpeettomasti kärsimään kun eri tiaiset ovat harrastaneet pikaseksiä. (Suoritus ei kerralla montaa sekuntia kestä.) Ja ovat ääntä pitäneet koska ei ole hienotunteisuutta ja kulttuurista integriteettiä tai häpyä mokomilla luontokappaleilla. Siinäkin tulee sellainen olo että onko tämä nyt sitä kateutta vai sitä joka tulee meiningistä joka tulee siitä kun seuraa mitä omassa kotona tapahtuu.
Joten ehkä on parempi että näen vain sitä kiveä, jota kiinnostavampia murikoita ei tarvitse edes hakea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!