"Tiltissä" oli tarjolla hauskoja videoita "Star Warsista". Niissä elokuvan päälle oli sanottu asioita, hassuja asioita. Ja nämä asiat näyttävät sellaisilta, että elokuvan hahmojen huulet näyttävät mukautuvan näihin uusiin sanomisiin. Näin elokuvan kohtaukset näyttävät hyvin uudenlaisilta.
On tavallaan ihmeellistä, että näin voi tapahtua. Yhtenä syynä on tietenkin se, että huulien asennot ovat joustavia siinä mielessä, että ne sopivat erilaisiin äänteisiin. Ja näin ollen sanottu viesti on eksaktimpaa kuin mitä huulilta luetaan. Koska meille tulee vajaata dataa täytämme aukot ja teemme tulkinnan.
Toisaalta ihmiset myös tarkentavat tulkintojaan odotustensa mukaiseksi. Ja tämä on hyvin voimakasta. Esimerkiksi Leonard Mlodinow, joka on kirjoittanut sellaisia kirjoja kuin "Subliminal: How Your Unconscious Mind Rules Your Behavior" on korostanut miten odotuksemme ja alitajuntamme ohjaavat tulkintoja. Al Seckel taas demonstroi ihmisten tulkintakykyä viittaamalla backmaskingiin. Eli siihen miten ääninauhoja soitetaan väärinpäin ja saadaan tätä kautta ulos erilaisia viestejä. Seckel on huomannut että jos ihmisille vain soitetaan ääninauhaa väärin päin, se vaikuttaa siansaksalta. Mutta toisaalta sen voidaan väittää sanovan joitain asioita ja kun tekstitys on näkyvillä, viesti vaikuttaa ikään kuin ilmiselvältä. Toki tässäkin pitää muistaa, että mikä tahansa äänne ei sovitu miksi tahansa. Joten väärinpäin soitettu ääninauha on tavallaan kuten huuliltaluku.
Onkin tavallaan hauskaa, että aivomme ovat lukkiutuneet. Ne mahdollistavat omanlaistaan viihdettä. Aivojen lajityypilliset "brainfartit" ovatkin luoneet hyvin usein viihdettä taikatempuntekijöistä lähtien.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!