tiistai 4. elokuuta 2015

Tarve uusuusateismille?

Keskustelin lyhyen ajan mittaan kolmen eteläsuomalaisen nuoren ateistin kanssa. Koostan tähän mistä tämä "totaalisen riittämätön otoskoko" oli suunnilleen samaa mieltä.

He eivät ehdottomasti kuulu vapaa-ajattelijoihin. Syynä on vastenmielisyys kommunistista ateismia kohtaan. Ja siihen voi törmätä vapaa-ajattelijoissa. He eivät halua olla tekemisissä sellaisten kanssa. He eivät myöskään pitäneet uusateisteista.

Etenkin Dawkins koettiin vastenmielisenä. Pienellä tenttaamisella heidät saatiin jopa ihmettelemään sitä, että miksi. Hitchensillä kun on ollut äksympi tyyli, häijymmät mielipiteet, tiukempia asenteita ja esiintyminenkin oli kuin äksyn juopon. Dawkinsilla ei ollut paljoa kovin dramaattisia tai poikkeavia mielipiteitä ja hän on sisällöiltään Hitchensiä kohteliaampi. Silti Dawkinsia pidetään helposti militantin ateismin keulakuvana, ei Hitchensiä.

On toki ymmärrettävää jos oikeistokristityt eivät ota Hitchensiä esiin. Hän kun oli monissa asioissa nimenomaan samaa mieltä heidän kanssaan. Mutta kun nuori liberaali ateisti ottaa saman kannan, syynä on jokin muu. Kenties syynä on se, että Dawkins on sisäoppilaitoksessa kasvanut. Hänen esiintymisensä on snobia. Hän on besserwisseri. Nämä ovat etäännyttäviä ominaisuuksia.

Joka tapauksessa näitä ateisteja ei varmasti nähdä uusateistien toiminnassa mukana. Heitä kuitenkin jossain määrin leimataan tämän liikkeen mukaan. Toisin sanoen uusateismin tietyt puolet voivat olla jopa haitaksi. Heidät vähintään identifioidaan johonkin mihin he eivät halua identifioitua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.

Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.

Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.

Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.

Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.

En carde ; Sa varaudu!