Washington Postissa oli kirjoitus uskon ja denialismin suhteesta. Asian ytimessä on se, että esimerkiksi ilmastonmuutosdenialismin ja evoluutiovastaisuuden välillä on yhteys. Ja moni ajattelee että yhdistävä linkki näiden kahden välillä olisi uskonto.
Artikkelin mukaan näyttää siltä että ilmastonmuutos syntyy perimmiltään ei-uskonnollisesta mielipiteestä. Mielipiteestä, joka kenties voi olla ankara ja dogmaattinen mutta ei kuitenkaan uskontoa. Ilmastonmuutosvastaisuus liittyy vahvasti vapaan markkinatalouden kannattamiseen. Yhteys uskontoon on enemmänkin yhteys tietynlaiseen uskonnolliseen klikkiin. Pikaista maailmanloppua odottavat kristilliset suuntaukset korreloivat ilmastonmuutoksen vastustamisen kanssa.
Artikkeli keskittyi kuitenkin Rosenaun laajasta aineistosta tehtyyn analyysiin jossa on asetettu erilaisia uskonnollisia näkemyksiä kartalle jossa suhtaudutaan evoluutioon ja ilmastonmuutokseen. Ja kun katsotaan yhteyksiä voidaan huomata että opit jotka kannattavat voimakkaammin evoluutiota kannattavat myös ilmastonmuutosta ja jos epäilee yhtä niin todennäköisesti epäillään myös toista. Rosenau oli ottanut vakaumuksissa huomioon myös ideologian kannattajien määrät. Ja tässä jännittävä huomio oli se, että evoluutiota ja ilmastonmuutosta kannattavia uskonnollisia suuntauksia oli enemmän ja ne olivat suurempia kuin ne tunnetut evoluutiota ja ilmastonmuutosta epäilevät äänekkäät mutta kooltaan marginaaliset klikit.
Toisin sanoen uskonto ja evoluutio ja ilmastonmuutos eivät sodi keskenään. Evoluutio ja ilmastonmuutos ei vain sovi tiettyihin marginaalisiin uskonnollisiin käsityksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!