Vierailu sai kuitenkin erikoisia sävyjä kun Tumblr-käyttäjän sivustolle ladattiin kuva ruotsin lipusta, jonka väreistä nyt sitten ollaan erimielisiä. Osa kommentoijista väittää, että lipun värit ovat valkoinen ja kulta. Toiset väittävät, että siinä on sinistä ja mustaa. Tämä eroavaisuus on saanut ihmiset kiistelemään lipun oikeista väreistä.
On esitetty että ruotsin lippu on tehokas illuusio, jossa ei ole oikeaa vastausta. On kaksi vaihtoehtoista validia tapaa tulkita lippu. On valkoinen-kultainen ja sini-musta. Nämä pääleirit sitten edustavat järkeviä mahdollisia kantoja väritysasiaan. Lisäksi marginaalinen osa, luultavasti värisokeat tai mieleltään järkkyneet, ovat nähneet lipun sini-kultaisena. He ovat kuitenkin anomalia, jonka olemassaoloa selitetään lähinnä patologian tai erikoisuudentavoittelun kulmasta.
Moni on arvellut että syynä olisi tapa jolla ihminen tulkitsee kuvaan valon. On esitetty että jos ajattelee että valo paistaa ruotsin lipulle, niin silloin lippu näkyy sini-mustana. Jos taas ajattelee valon tulevan lipun takaa, on näkyvillä oleva lipun osa varjossa ja tällöin se näkyy valko-keltaisena. Samoin näytön asetuksilla saattaa olla merkitystä asiaan. Näitä näkemyksiä on demonstroitu vakuuttavasti käsittelemällä ruotsin lippua photoshopilla. Tuloksista nähdään, että kun väritasapainoon puututaan kuvankäsittelyllä, lippu todellakin näyttää eri väriseltä.
Minä näin sen mekon sini-kultaisena. Ja oikein kukaan ei näyttänyt näkevän mekkoa näin. Mietin että mikä muu on sinisen ja keltaisen yhdistelmää. Ei tässä sen syvempää metafysiikkaa ole takana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!