Kykenen toki ymmärtämään miksi sen voi nähdä esineellistävänä. Puolisoni korosti näkökulmaa. Jos artikkeli olisi kirjoitettu miehelle se ei olisi välineellistävä. Mutta kun se on kirjoitettu naiselle, se on artikkeli jossa nainen voi hyötyä ikään kuin miehen kustannuksella. Toisin sanoen jos artikkeli olisi (a) kirjoitettu miehelle tai (b) siinä olisi käsitelty keinoja joilla miehen saisi laukeamaan nopeammin se ei olisi välineellistävää.
Itse en kuitenkaan näe artikkelia aivan näin synkeästi. Minulle tilanne ei ole yhtä sidottu tuonkaltaisiin ulkoisiin piirteisiin. Toki monissa feministisissä piireissä voidaan suuttua detaljien perusteella. Minun on kuitenkin vaikeaa ymmärtää miksi feministipiirit ovat suuttuneet esimerkiksi Matt Taylorin havaijipaidasta. Heistä aseita kantavat seksikkäät naiset esineellistävät naisia eikä sellainen olisi poliittisesti korrektia. Minun on hirveän vaikeaa suhtautua siihen että näissä argumenteissa on havaittavissa sellaisia piilovirtauksia, että näissä puseroissa kuvatut naiset eivät ikään kuin olisi oikealla tavalla naisia kelvatakseen feministeille. Melko moni näyttää olleen samaa mieltä sillä feministien kampanja on iskenyt takaisin Streisand effectillä ja kyseinen paitamalli on hyvin haluttu. Ja sinäkin voit tilata itsellesi sellaisen.
Itse olen tässä kohden Kantilaisempi. Kant näki että asiattomuus tulee siitä että ihmistä kohdellaan esineenä. Tässä ei ole kysymys jostain jota voi helposti kuvata detaljeina. Mutta sanavalinnat ja yksityiskohdat luovat kokonaisuuden joka heijastaa asennetta. Joka sitten voi olla toisen kohtelemista päämääränä tai jonain muuna. Ja nähdäkseni iltalehden artikkeli - kuten paitakohun paitakin - hipoi enemmän tyylitajun, hyvän main ja siveyden rajoja kuin välineellistämisen rajoja. Artikkeli selvästi enemmän kannustaa leikkimään puolison kanssa. Jos siinä sen sijaan vaadittaisiin miehiltä kestokykyä jotta nainen saisi multiorgasmeja. Se olisi sitten aivan eri asia. Iltalehden kohdalla yksityiskohdat ovat siis kenties rumempia kuin kokonaisuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!