perjantai 22. helmikuuta 2013

Kannattiko?

Koulussa piti opetella nokkahuilua, joka ei ole ihmisten soitin.1 Voin kuvitella miten opettajapolo kuunteli nokkahuilurääkyntää silmät sirrillään ja kyyneleet silmissä, ainakin niissä vinkukukkokohdissa.

Mutta niin tietysti kärsitään muutenkin koulussa. Ja kärsimys jalostaa. Esimerkiksi matematiikkaa pänttäävät varmasti kannustuvat jos heille kerrotaan miten hyödyllistä sinikäyrät, derivointi ja integrointi ovat elämän kannalta. Nokkahuilukin on hyödyllinen soitin, kenties kaikista hyödyllisin. Mutta ei. Kovin vähässä on nokkahuilunsoittajien tarve. Ei työllisty vaikka miten osaisi vinkua ja hinkua. Matematiikkaosaaminen tuottaa ylen hyödyllistä arkitaitoa ja matematiikanopettajia. Nokkahuilussa panos-hyötysuhde on paljon huonompi. Mikä valtava haaskattu potentiaali tällä taidolla onkaan!

Pois tälläinen! On aivan selvää että tolkkujen suomalaisten pitäisi ajaa oikeudenmukaisuuden asiaa ja tehdä kansalaisaloite. Aloite jonka mukaan opetusministeri ja viralliset valtion juhlat pitää orkestroida eksklusiiviseti muovinokkahuiluille. Myös lapsisoittajia ja kouluryhmiä voitaisiin laittaa liikkeelle jotta poliitikot pääsisivät osallistumaan kansalaisten arkeen. Että näkisivät mitä nokkahuilu tekee!2

Siinä kun presidentti hioisi rauhaa Israeliin ja nokkahuilunsoitto sulattaisi diplomaattien sydämet ja hammaspaikat, niin miettisivät että "kannattiko".
- Jos sulaa sydän ennen hammaspaikkoja niin siinä sitten uutistoimisto tyrkkäisi turkismikillä israelilaista diplomaattia naamaan ja tältä kysyttäisiin että "Oletko nyt tyytyväinen?" Kyllä siinä syntyisi rauha pikatahtia.
- Ja jos sulaa hamamspaikat ennen sydäntä, niin voitaisiin haastatella niitä jotka ovat keksineet että lasten on hyvä oppia musiikkia ja soittamista ja valinneet soittineksi juuri nokkahuilun eikä jotain muuta soitinta. Heiltä voitaisiin kysyä diplomaatin raivostumisen vuoksi rauenneen rauhanneuvotelun ja YK:n kidutussyytösten kiusallisessa ristipaineessa että "Tätäkö te todella halusitte?"

Joka tapauksessa kaikilta kysyttäisiin että "Kannattiko?"
1 Kauhea Rauma tulee tästä, tai vielä pahempaa : Turku!
2 Tai ainakin kuulisivat. Ja jos tärykalvoja syöpyisi niin kenties myös näkisivät.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.

Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.

Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.

Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.

Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.

En carde ; Sa varaudu!