"Ja" sekä muu konnektiivihörhötys

"Sheldon : [Ex nihilo] "Leonard, I'm moving out."
Leonard : "What do you mean, you're moving out? Why?"
Sheldon : "There doesn't have to be a reason."
Leonard : "Yeah, there kinda does."
Sheldon : "Not necessarily. This is a classic example of Münchhausen's Trilemma: either the reason is predicated on a series of sub-reasons, leading to an infinite regression; or it tracks back to arbitrary axiomatic statements; or it's ultimately circular: i.e., I'm moving out because I'm moving out."
Leonard : "I'm still confused."
Sheldon : "Leonard, I don't see how I could have made it any simpler.""
("The Big Bang Theory", "Bad fish paradigm")

Ylläoleva komediasarjasta napattu tilanne kuvaa hyvin sitä miten käy kun filosofisia menetelmiä sovelletaan arjessa ; Filosofia on merkityksen ja ymmärryksen tiede, mutta sen kautta syntyy yleensä vain hämmennystä. Usein syynä on se, että asioita katsotaan eri tavalla.

Kirjoitin aikaisemmin työstä, pyhästä ja uskonnollisuudesta. Otin tässä avukseni sen, miten "Ora et Labora" -käsitteen merkitys on muuntunut. "Rukoile ja tee työtä" -lausunto on nähty eri aikoina eri tavoilla. Mielenkiintoista kyllä, tämä ero on helpoiten ymmärrettävissä siten että sana "rukous" ja "työ" ovat säilyneet ennallaan. Se, mikä on oleellista on "JA" -sanan uudelleenmuotoilu. Näin ollen rukous on rukousta ja työ on työtä ja se mikä muuttuu on se miten näiden suhde toisiinsa koetaan.

Logiikassa sanotaan että JA -sana on konnektiivi. ; Ongelmana on oikeastaan se, että logiikassa termit on tarkemmin määritelty, kun taas ja -sana on epämääräisempi ; Itse asiassa arkikielen sana "JA" voi olla joko propositiologiikan konjunktio (A_^B) jolloin pitää olla molemmat sekä A että B tai sitten se on propositiologiikan disjunktio (AvB) jossa riittää jompi kumpi.

Muualla samankaltainen ongelma pätee myös "tai"-sanaa; Arkikäyttö termille on epämääräinen ; joskus tai -sanaa käytetään inklusiivisesti jolloin vaaditaan ilmaisussa toinen tai molemmat ovat tosia. Joskus käytössä on eksklusiivinen tai -sanan soveltaminen jolloin on valittava jompi kumpi mutta ei molempia. Logiikassa ongelmaa ei ole, koska tai on määritelty tarkemmin ; inklusiivinen tai muotoutuu muotoon (AvB) . Eksklusiivinen tai saadaan taas muotoilemalla lausunto aivan erinäköiseksi muotoon ((AvB)_^(A_^B)) . Näin sekaannusta ei tule eikä sisältö ole yhtä epämääräinen ja tulkinnanvarainen.

Koska tarkastelukulmani oli arkikielenkäyttökeskeinen, en voinut olla puhumatta "tai" -sanasta. Sillä arkikielenkäytön kannalta ongelma "Tai" -sanasta nouseekin tässä kohden mutkan takaa esille.; "Ja" -sanaa käyttäessä (sen arkikielisessä merkityksessä) nousevat esille myös "Tai" -sanan epämääräisyydet. Tätä kuvastaa (ja toivon mukaan selventää) seuraava yksinkertainen kaavio.

Siksi, vaikka arkikielinen puhe usein sisältää samanlaisia elementtejä loogisen kielen kanssa, ne ovat yllättävän harvoin aivan sama asia. Usein arkikieli vaatii tarpeetonta uudelleenkäsittämistä. Ja filosofian vaatima tarkkuus on siksi usein hyvin haastava saavutettava ; Yleensä vaihtoehtoina on joko se, että sanoma yksinkertaistuu ja tätä kautta epämääräistyy. Tai sitten sisällöstä tulee eksaktia juuri sillä tavalla jonka jälkeen oikein kukaan ei osaa ymmärtää sitä.

Kun muistaa että tässä on käsitelty vain yhden sanan tuomia sekaannuksia, voi kuvitella mitä tapahtuu kun vastaavaa tehdään asioilla. Käsitteiden määrittelyn tarkkuus johtaa samantapaisiin ongelmiin. Näin ollen filosofian haasteet ovat viestinnällisiä mutta ne ovat samanaikaisesti erityisen merkittäviä.

---

Kirjoittajalla on selitys sille miksi kukaan ei ymmärrä häntä. Valitettavasti kukaan ei ymmärrä tätä selitystäkään.