Minulla on ystäviä, jotka näyttävät olevan huvittuneita siitä että vaikka heitä näkisi vain kerran vuodessa, olen tänä aikana likimain muuttumaton. Tässä 30 vuoden iässä ystäväpiiri alkaa tietysti murehtimaan aikuisuudesta. Nuoruuden systeemit ovat jääneet jonnekin asuntolainan ja työpaikan välille. Näin tarjoan heille jonkinlaista lohtua siitä että seestynyt työtätekeväkin voi olla alati nuorekas.
Tämänlainen ikuisen nuoruuden kaipuu tuntuukin olevan kovasti muotia, hip ja pop noin yleisemminkin. Nuoruus on jotain jota ihannoidaan ja josta halutaan pitää kiinni. Ja siinä vaiheessa kun oma naama ja ennaltaehkäisy pettää, voidaan jopa käyttää muovia apuna. Etenkin liberaalit tuntuvat arvostavan monia nuoruuden piirteitä. Niitä pidetään elämänilona ja luovuutena.
Kuitenkin ainakin minun kohdallani kysymys on ensi sijassa rutiineista ja muutosvastarinnasta. Aspergerin syndroomaisilla onkin tapana rakennella tämänlaisia pysyvyysjärjestelmiä. Minä teen rutiineja ensi sijassa esineillä ja vaatekappaleilla ja tekemällä tiettyjä asioita. Voin siis ulospäin vaikuttaa liberaalilta, mutta sisäisesti olen konservatiivisempi ja muutosvastarintainen kuin useimmat konservatiivit. Esimerkiksi takinvaihtoprojektia käytiin kuukausia.
Näin en usko tuovani lohtua ja toivoa juuri kenellekään. There is only a false hope. As usual.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!