1: Tämä kohdataan esimerkiksi viikinkimytologian kohdalla ; Tarinat on saatu kirjoihin ja kansiin vasta pitkän aikaa sen jälkeen kun viikinkien uskomukset olivat suosittuja. Näin ei voida olla ihan varmoja siitä, onko Tor ollut sellainen kuin meille kerrotaan, vai onko siinä Esimerkiksi lainaa kreikkalaisten tarinoista joita kirjoittaja on siihen laittanut.
2: "Kalevalassa" tilanne on kenties vielä huolestuttavampi, koska sen yhtenäisyydestä kehutaan Lönnrotin omia runoilijantaitoja. Ja vaikka hän olisi ollut tarkka, on selvää että suomalaisten alkuperäiseen uskomusmaailmaan on tullut lainaa esimerkiksi kristillisestä aineistosta. Kun tietää että kristillisiä tarinoita on pyörinyt ympäriinsä, ei enää yllätä löytää kirjasta esimerkiksi Neitsyt Marjattaa, joka tulee raskaaksi puolukasta. Kun näkee nimen ja vertaa sitä Neitsyt Mariaan ja hänen raskaaksitulemiseensa, syntyy välittömästi voimakas mielleyhtymä jossa voi nähdä että tarinan takana on jonkinlainen copyright -issue.
Nämä tarinat ovat kuitenkin "ikuisia" siinä mielessä että ne leviävät eivätkä suinkaan katoa. Olipa myytit sitten todenperäisiä tai sepitteellisiä, niitä kerrotaan ja ne alkavat usein elämään omaa, kummallista elämäänsä. Moni näkee tämän niiden levittämisen oikeudeksikin.
Tämänlaiset ongelmat ovat läsnä myös tunnetussa Katumajärvi -tarinassa. Sen mukaan Suomessa on useita katumajärviä, joiden tarkoitus on ollut se, että kun miekkalähetyksellä on pakotettu kristinuskoon, katumajärvessä käydään sitten pesemässä kääntymys pois merkiksi katumuksesta. Tämä tarinakin on valitettavasti päätynyt kirjoihin ja kansiin sen verran myöhään että käännytyksestä on kulunut aikaa. Itse asiassa kovin voimakkaasta miekkalähetyksestä Suomen suuntaan ei ole kovin suurta varmuutta. - Toisin kuin kristinuskon vakiintumisen jälkeen tehdystä ylläpitävästä vallankäytöstä, kuten Ruotsi-Suomen noitavainoista jotka olivat protestanttiseen tapaan harvinaislaatuisen rajuja. (Katoliset sen sijaan ovat mainettaan kesympiä. Invisiitio sentään yritti kontrolloida sitä kenet he tappavat naurettavan taikauskon nimeen.)
Tämänkin voisi totetuttaa koska tarina on joka tapauksessa täällä! Jokainen tuntee tarinan ja sen sisällön ja näin siitä tulee tärkeä symboli. Joka saa painoarvoa historiasta ja menneisyydestä, siitä tulee näin perinne. Kaikille epätarkkuuksista huomauttaville voisi sitten leikitellä "epätarkkuuksista ja anakronismeista viis, kun meitit tulkitsee historiaa - tärkeintä on ideologianmukaisuus!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!