sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Kommentoijat ja asenteet

Internet on täynnä kommentteja ja kommentaattoreita. Ja kaikki niistä eivät suinkaan ole hyviä. Esimerkiki "Crackedissä" vitsaillaan erilaisilla stereotyyppisillä kommentoijatyypeillä. Näissä kaikissa näyttää olevan yhteisiä piirteitä. Esimerkiksi (1) "Non-Believer" epäilee kaikkea, ei hae keskusteluja ja perusteluja ja ottaa tätä kautta itselleen muiden neuvojan roolin jossa häntä ei tarvitse neuvoa, koska hän tietää että muut eivät tiedä. (2) "Macho Man" ottaa aggressiolla paikan, jossa hän saa sanoa rajustikin toisille - jopa uhata väkivallalla - mutta häntä ei saa moittia. Hän ottaa machostatuksen tunkion kunkkuna, ja muut aggressiiviset kommentoijat ovat kilpailijoita. (3) "The Great Defender" on pseudodiplomaattinen ja neuvoo muita suvaitsemaan ja olemaan kivempiä, ja samalla varsin loukkaavasti moittii kaikkia muita niistäö vääristä asenteista. Hänen korjaamisensa on suvaitsemattomuutta ja ikävää. Joten kaikille jää kuva että hän lähinnä kommentoi saadakseen ottaa itselleen moraalisen paremmuusaseman. (4) "Mr. Science" tulee ja esittää itsensä muiden valistajana ja heittää pöytään tieteelliseksi kutsumiaan asioita mutta ei osallistu niistä keskustelemiseen. Häntä ei saa korjata, sillä hän korjaa ja opastaa ...

Yleissävynä ei tietysti ole se, että skeptisyys, tieteellisyys, hyvien tapojen kannattaminen tai suora miehekkyys itsessään olisivat vastustettavia asioita. Asia näyttääkin olevan nimen omaan se, että perusasetelma on se, että kommentoijalla on asennevamma, jonka hän oikeuttaa jollain positiivisella syyllä.

Syy voi olla peräti tekosyy, koska esimerkiksi "Mr. Science" voi tehdä suoria tiedevirheitä ja olla pseudotieteilijä, jolloin inkompetenssi siinä asiassa mihin vedotaan rakentaa vihjeitä siihen suuntaan että henkilöä ei ns. kiinnosta se asia jolla hän tekonsa oikeuttaa. Koska kiinnostus näyttäytyy usein asioista selvän ottamisena, joka usein heijastuu laatuun jolla hommaa tekee. - Olisi aika asenteellista olettaa että toinen on tyhmä jos on kiinnostunut ja oppinut ja tekee silti pelkkiä virheitä ihan perusasioissakin, ja että kommentoija on niin pölhö että ei ota virheistään opikseen, vaikka asiavirhe suorastaan näytetään "alleviivatusti"... Tälläisessä tilanteessa on hyvä olettaa että hän on kyvykäs oppimaan ja että hän itse asiassa on panostanut johonkin ihan muuhun. Tässä tapauksessa siihen asennevammaansa.

Näin esimerkiksi crankien kohdalla voidaan sanoa että he ovat harjaantuneita ja oppineita, ja todennäköisesti ovelia ja fiksujakin ; He ovat vain sitoutuneet asiaansa ja todennäköisesti isolla vaivalla etsineet mitä tahansa joka tukisi heidän näkemystään, ja ottaneet kaiken sen käyttöönsä. Presuppositionistisen asenteen vuoksi kuitenkin käy helposti niin että perustelut ovat "parhaimmillaan yhtä hyviä kuin itse asian totuusarvo". Näin asian perustelemattomuus itsessään johtaa epäonnistumiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.

Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.

Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.

Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.

Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.

En carde ; Sa varaudu!