Henkilörekisterit ovat varsin tavallisia. Tosiasiassa ihminen tunkee itseään ties mihin listoihin ja päätyy sellaisiin. Näistä syntyy joskus mielenkiintoisia tilanteita. Näin on esimerkiksi "Johanneksen poika" -nimimerkillä esiintyvän Jehovan Todistajista eronneen kohdalla. Selvää on että rekistereistä saatavien tietojen saatavuutta on vaikeaa tarkistaa. Jos saa yllättävän vähän tietoa, voi syynä olla järjestelmän salakavaluus tai se että rekisterit yksinkertaisesti ovat alkeellisia.
Suomessa asiasta on säädetty Henkilötietolakiin (523/1999). 26 §:n mukaan jokaisella on oikeus tarkastaa, mitä häntä koskevia tietoja henkilörekisteriin on tallennettu. SuPo on tässä kohden erikoistapaus ; 15 §:n mukaan tarkastusoikeutta ei ole suojelupoliisin toiminnalliseen tietojärjestelmään. Tästäpä sainkin mieleeni hauskan tempun. SuPon numero on julkisesti saatavilla Poliisin kotisivujen SuPo -osiosta. Sinne voi soittaa ja kysellä. Kokeilin. Kertovat että heidän ei tarvitse kertoa tästä ja osaavat ystävällisesti kertoa lakipykälistäkin.
Perusongelmana on että oikeasti en tiedä onko SuPolla minusta kansio ja jos on, niin mitä tietoja siinä on. En tietääkseni ole tehnyt mitään laillisesti hirmu arkaluonteista, mutta olisi asiasta silti mukavaa tietää. Soittoni oli kuitenkin tavallaan syy. Ei sellainen järkevä syy, joka kritisoi sitä että salaisuus tarkoittaa samalla tarkistamattomuutta. Eli jos SuPolla on minusta kansioissa vaikkapa väärää tietoa (kuten se, että olen Illuminati, maahan salaa ilman lupaa tullut avaruusolento tai muu maahanmuuttaja tai kuuhunmuuttaja) en voi tietää tästä väärästä tiedosta enkä korjata sitä. Korjaaminen antaisi, paitsi minusta rehellistä tietoa, niin se teoriassa auttaisi myös suuntaamaan tutkimuksia oikein. Minua ei epäiltäisi väärän tiedon vuoksi silloin kun ei tarvitse eikä jätetä epäilemättä silloin kun on tarpeen.
Syyni on omituisempi. Nimittäin se, että soittelemisen takia tiedän että sen jälkeen minulla on aivan varmasti kansio ja tiedän ainakin jotain siitä mitä siinä on. Se on se tyyppi joka soittelee ja utelee. Minua myös huvittaa ajatus, että he alkavat miettimään onko minulla jotain salattavaa. Ja siellä sitten tyypit salaisesti vakoilee ja tutkii minun läpitylsää elämääni. Ja lukevat mahdollisesti jopa blogini ympäri etsien viitteitä siitä että tekisin jotain epäilyttävää. Kuuntelevat puhelujani joissa ei ole oikein mitään salaista tai kiinnostavaa. Jne. Rehellisesti ottaen kaikki tämä potentiaalinen turha työ huvittaa minua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!