(Mainosteksti autossa)
Ihmisillä on tapana ajatella että he jotenkin valitsevat toimintansa. Näin on syntynyt karkeasti sanoen kahta päätyyppiä olevaa ihmisyyskuvaa:
1: Jalo villi, jossa ihminen on luonnostaan hyvä ja kulttuuri vääristää hänen toimintansa. Tässä esimerkiksi ahneus, omistamisen haaliminen, nähdään kulttuurisena konstruktiona. Tässä on perää sen verran että omistusoikeus itse asiassa on kulttuurillinen sopimus. Omistusoikeutta ei päätä luonnonlaki vaan juridiikka.
2: Aggressiivinen ihminen. Tätä edustaa esimerkiksi perisyntiä korostava näkemys sekä jotkut evolutionistissävytteiset machokulttuurit. Ihminen on luonnostaan eläimellinen tai syntinen. Kulttuuria tarvitaan suojelemaan tältä eläimeltä. Ihmisen aggressio on luonnollista ja sen kontrolloiminen vaatii harjoittelua, jota saadaan esimerkiksi kasvatuksessa.
Kuitenkaan minun on lähes mahdotonta tehdä eroa siitä, kumpi tila tässä oikeasti vallitsee. Voidaan nimittäin katsoa asiaa yksinkertaisen esimerkin kautta : On pelko ja on aggressio ja sotatila.
1: Sotatilassa pelko voi ottaa vallan. Kontrolloimme tätä pelkuruutta aggressiivisuudella ja kutsumme tätä rohkeudeksi.
2: Sotatilassa raivo voi ottaa vallan. Kontrolloimme tätä raivohulluutta pelolla ja kutsumme tätä harkinnaksi.
Näyttää pikemminkin siltä, että ihmisissä on samanaikaisesti molempia tunnetiloja. Ja kontrolliksi kutsutaan sitä joka
1: Päätyy vallitsevaksi toiminnaksi päätöksenteossa. Toisin sanoen se, mitä päätetään lopulta tehdä, kutsutaan valinnaksi. Vaihtoehdon olemassaoloa kutsutaan impulssiksi, jonka voittamiseksi harkintaa on tarvittu. On kuitenkin hyvin helppoa ajatella että tosiasiassa tunteet ovat samat ja vain eri tilanteissa erilaisia, ja toteutuneen tilaan vain liimataan jälkikäteten keinotekoinen lappu jonka otsikossa lukee "vapaa valinta päätti näin".
2: On ympäröivässä yhteisössä / kasvukulttuurissa/ elämän kulttuuripiirissä ollut "se hyväksyttävä tapa". Tällöin pahaksi kutsutaan niitä asioita jotka eivät mukaile yhteiskunnan arvomaailmaa. Se voi sitten olla joko eläimellinen ihminen tai kulttuurin harhautuma, riippuen siitä kumpaa mallia ("jalo villi" vai "aggressiivinen ihminen") kannatetaan. Yhteisön tahtoa seuraava saa ylleen jälkikäteen liitetyn keinotekoisen lapun "vapaa valinta päätti näin".
Väitän siis, että molemmat yllä olevista ihmisyysmalleista ovat puutteellisia. Ihminen on ristiriitaisten halujen ja pyrkimysten kokonaisuus. (Ja niissä on takana sekä opittua kulttuuria että olevaa perimää että niiden yhteisvaikutusta.) Valinta on hyvin usein ristikkäisten halujen taistelun tulos. Tätä ei kuitenkaan kannata muuttaa kuvitelmaksi "monesta minästä", jotka jotenkin olisivat sodassa ja konfliktissa ja joista vain yksi tyyppi olisi "oikea minä". Kenties on yksi minä jolla on ristikkäisiä haluja, jotka kaikki ovat osa omaa itseä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.
Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.
Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.
Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.
Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.
En carde ; Sa varaudu!