perjantai 22. huhtikuuta 2011

Gladiaattorin valta. (Täysin epäpoliittinen elokuva -analyysi.)

"Politiikasta voi olla erilaisia mielipiteitä, mutta sitä ei voi arvostella, kuinka Suomen kansa on äänestänyt. Se on yksinomaan meidän oma asia. Emme pyydä Ruotsilta lupaa, kuinka äänestää enkä minä mene Ruotsiin sanomaan, miten heidän pitää äänestää."
(Timo Soini)

Katsoin Ridley Scottin "Gladiator" -elokuvaa. Elokuvassa valta ja sen väärinkäyttö on yksi kantavista teemoista. Elokuvahan alkaa sotilaallisen vallan kuvauksella. Tuhovoimalla voidaan torjua barbarismia. Elokuvassa sotilaallista valtaa kovemmaksi nousee poliittinen valta. Poliittinen vehkeily on väkivallatonta, mutta sillä ohjaillaan armeijoiden, sotilaiden ja kansalaisten elämää.

Kuitenkin kovimman vallan elokuvassa saa viihde. Tietoa ja tiedottamista vahvemmin kansaa ohjataan elokuvassa areenalta, hurmeisissa näytöstaisteluissa joissa ei pintatasolla ole mitään ohjailua, vaan jotka ovat pintatasoltaan pelkkää - eettisesti kenties hieman kyseenalaista- ajanvietteentarjoamista. Elokuvassa keisari, joka on periaatteessa vallassa suhteessa kansaan, joutuu polvilleen koska kansojen massat raivostuisivat tietyistä toimista.

Ensivilkaisulla elokuvasta voisi saada kuvan, jossa syvin valta on kansalla. Gladiaattori saa kansan puolelleen karismalla ja persoonallisuudella, miellyttämällä kansaa. Tämä vaikuttaa demokraattiselta valta -argumentilta. Kuitenkin tämä viittaa sisällön sijasta muotoon. Gladiaattori saa kansansuosion, ei sillä että hän on erityisen eettinen, vaan sitä kautta että hän osaa tuoda asiansa esiin tietyllä tavalla. Viihdetaiteilija käyttää populistisia keinoja. Elokuvassa päämäärä vain on sen arvoinen, että viihdetaiteilijaa voidaan pitää hyvänä eikä elokuva siksi ole argumentti demokratian ongelmista. (Mikä on tietysti odotettavissa, jos ja kun elokuva nähdään valtatematiikaltaan demokratiaa puolustavana.)

Tosin elokuvassa on selvää, että Gladiaattorissa kansa saadaan puolelle vetoamalla jo olemassaolevaan tyytymättömyyteen. Keisari ei ole suosittu. Näin kansan protestiäänet siirtyvät vaikkapa areenasankarille joka yhtyy heidän protestiinsa. Näin on ymmärrettävää myös se, että populistinen puoluekin toimii jos ja vain jos on tilausta protestille. Tämä voi onnistua jos ja vain jos jos liikkeellä on (aito tai koettu) tarve johon vedota.

Ainiin, on selvää että gladiaattorin on kuoltava lopussa. Sillä hänen vallankumouksessaan oli vain kritiikin ja protestin sävyjä. Voittanut gladiaattori on joko turha tai vaarallinen potentiaalinen uusi Keisari jolla on joko samat tai erilaiset sorron keinot käytössään. Siksi gladiaattori saa mennä - tarinan kannalta hänen jopa kannattaa ellei peräti pitää.
Äänestyspäivänä tuuli kovasti ja ohjaavat kyltit kaatuilivat. Ja jostain syystä, vaikka minua ei oltu palkattukaan, päädyin jotenkin ihan itsestään ohjeistamaan ihmisiä äänestyspaikalle ja fiksailemaan kylttejä ties millä jesarivirityksillä.. Lopputulos ei miellyttänyt, mutta olkoot. Onhan meillä sentään areena.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ciinnostuin ma sun sanoist ia haluan sixi ehdottomasti mitellä canssais sanain säilää tahi muuten huastella.

Ennen taistoa näytän caswoni cuhin tekee tosi gentlemanni, tahi raotan cybäräin cantta antaen taiteilijanimen jolla minua puhuttaa. Ios haluan beittää aateluuteni ia toimia incognito iotta ylen ialoinen sucuisuuteni ei wastincumbbanini cättä turhaan bidättelis, teen tunnuxeni iotencin selwäxi. Nihin et caici tietäwät että sanoien tacana olen juuricin minä, encä secotu sanomain ioncu muun nimettoman sanomax, he cun ylen usein ioncin sortin celmi tahi ryovari on.

Mittelömme on cescittyy vahin tähän asiaan, encä halua tuoda muita rienoia, cinoia ia riitoia cun mist tässä hengen mieccain mittelemme. Seison sanoieni tacana iotca owat omiani. Suuni ei lurita toisten buheita, matci houccain sanomisia. Encä sanoillani toist arenaa mainoza.

Caicel olcon aicansa. Onbi aica taistella ia aica cwolla, eri aica bascahysisa asioida. Näit en toisiinsa secota ; Ymmärrän, joshi mittelö on wacawa asia, iossa hurmekin hubelehtii. Helbosti woisi haawain loucaantua. En halua catceroittaa cetään lobuxi icäänsä mielisuruihin waan byrin taistelemaan cuin tosi herrasmiehen, ritarim ia gentlemannin cunnialle sobii.

Sixi uscallan lausua noin nimetä että ios iocu alcaa himoita cuontaloani seinälleen wiisaitteni wuoxi, on turmeltunembi miesi, ei uroiden sotilasi waan boica-sicuri ionca buheis haise häne uran labiointi, ioca io hänen aiwoiens baica toimittabi.

En carde ; Sa varaudu!